Kotiloimu Reilu

Torstaina 18.6. Kotiloimun Lindström kävi Reilu^TM -paketin tiimoilta visiitillä. Käynnin tarkoituksena oli talotekniikan käyttöönopastus ja laitteiden tarkistus.

Meillä on ollut asennuksen jälkeen peniä ongelmia lattialämmityksen kanssa (kierrosta tippuivat paineet) ja ilmanvaihdon kanssa. Sain lopulta lattialämmityksen täytettyä (usean viikon prosessi) ja nyt on menty puolisen vuotta siten, että paineet pysyvät kohdillaan. Tuo ongelma on siis ratkottu. Lattialämmityksen kanssa pelatessa menivät jakotukkien säädöt pipariksi, joten virtaukset piti säätää uudelleen. Tämä olisi ollut Kotiloimun aliurakoitsijan Holvastin LVI-palvelun homma, mutta heistä ei kuulunut, lupauksista huolimatta, pihaustakaan MLP:n asennuksen jälkeen. itselleni ei ollut mitenkään yllätys, että Kotilimu ei tee enää yhteistyötä kyseisen yrityksen kanssa. Tein jakotukkien säädöt itse. Homma oli kyllä varsin yksinkertaista; Topwayn jakotukit ovat varsin selkeitä vimputtimia.

Ilmanvaihdon kanssa ongelma onkin sitten kinkkisempi. LVI-suunnittelija oli piirtänyt IV-koneen tulokanavan liian suureksi ja työmaalla havaittujen rajotteiden takia tulokanava on myös todella lyhyt, joten IV-kone hörii liikaa ilmaa sisään. Vastaavasti yläkerta on meilla vain varauksena (rahaa sen rakentamiseen ei ole näkäpiirissä ja tarvetta sille ei ole ainakaan toistaiseksi), joten IV-kone on vähän ylimitoitetttu tämänhetkiseen tarkoitukseen. Näiden kahden summana kävi niin, että IV-koneelta loppui säätövara ja talo jäi ylipaineiseksi. Tämä taas ei ole hyväksi talolle, koska ylipaine puskee kosteutta rakenteisiin. Pitkäaikaisella ylipaineistuksella pilataan siis talon rakenteet. Toisaalta ylipaineistysta saatetaan käyttää homevaurioisissa rakennuksissa viimeisenä keinona mikrobien pitämiseksi rakenteissa (alipaine kun taas vetää tavaraa rakenteista ja siten esimerkiksi mikrobeja epätiiveyskohdista). Niinpä talo on erittäin suotavaa saada alipaineiseksi. Periaatteessa tulo-/poistoilman tasapaino olisi kaikkein paras ratkaisu, mutta käytännössä tietyssä ulkoilmanpaineessa tehty tasapaino katoaa säätyypin muuttuessa ja rakennus muuttuu ylipaineiseksi tietyissä tilanteissa. Talot rakennetaan alipaineiseksi tämän välttämiseksi.

Ongelmaa yritettiin ratkoa asentamalla iris-pelti IV-koneen tulokanavaan, mutta tämä ei auttanut. Niinpä pallo siirtyi Systemairille (laitevalmistaja), jolta tuli ratkaisuehdotuksena joko kuristaa tuloilma vakiovirtasäätimellä (aiheuttaa paljon meteliä) tai vaihtaa IV-koneen ohjainkortti pienemmän laitteen kortiksi, jolloin säätörajat sopivat meidän taloon (tällöin kortti pitäisi vaihtaa, jos yläkerta rakennetaan). Kaikessa tässä kului yllättävän paljon aikaa, ehkä siksi, että Systemairin edustajan mukaan vastaavaa ongelmaa ei ole tullut ennen vastaan. Kun sitten pienemmän koneen kortti piti asentaa paikoilleen, ilmoitti Systemairin edustaja, että heiltä oli tulossa uusi säätökortti, jossa riittää säätövara yläkerran kanssa ja ilman. Niinpä jäimme odottelemaan tämän kortin tuloa. Parisen viikkoa sitten kortti oli Systemairin edistajalla Suomessa, mutta vielä sitä ei ole saatu asennettua meidän koneeseen. Hieman malttamattomana odottelen, että tuo asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä.

Lindströmin visiitti oli varsin hyödyllinen. Sain MLP:n FEK-kauko-ohjaimen toimimaan (oli pieni asetusvika). Vaihdoimme IV-koneen suodattimet ja tarkistimme MLP:n käyttämää sähkötehoa ja vertasimme sitä tuotettuun lämmitystehoon. Nämä tiedot saa kätevästi luettua Stiebel Eltronin pumpulta. Pumppu on toiminut elokuusta 2013 lähtien COP-arvolla 4,55. Tuo on mainio lukema, kun pumppuvalmistajien parhaat teoreettiset lupaukset pyörivät 5:n hujakoilla. Pumpulta nähtiin myös, että pumppu oli käyttänyt sähkövastusta alle tunnin koko käyntiaikanaan.

Yhteenvetona Kotiloimun toimituksesta:

• Palvelu toimii hyvin ja kysymyksiin saa vastauksen sähköpostilla viipymättä ja puhelimeen vastataan aina. Palvelu oli hyvää ennen kaupantekoa, rakentamisen aikana ja vielä talon valmistuttua. Myynnin puolella Lindström on hoitanut hommansa kiitettävästi, kiitos!
• Kotiloimun toimittamat laitteet:
• MLP Stiebel Eltron WPC 5: Toiminut yskimättä. Hyvä toteutunut lämpökerroin. Helppokäyttöinen. Kauko-ohjain lisää käyttömukavuutta.
• IV-kone Systemair VR 700 DCV: Helppokäyttöinen. Ongelmia yläkertavarauksen kanssa, ratkaisu tulossa. Ei jäätymisongelmia edellistalvena.
• Lattialämmitys Topway: Helppokäyttöiset jakotukit. Termostaateissa monipuoliset säätömahdollisuudet.
• Maaviileä IV-viilennyspatterilla: Tässä kiertovesipimppu kierrättää kaivon liuospiirin nestettä viilennyspatterissa, joka viilentää tuloilmaa. Ehdottoman hyvä tapa viilentää talo. Käyttömukavuus täysi 10. Suosittelen!
• Kotiloimun alihankkijat:
• Holvastin LVI-palvelu: lattialämmityksen ja MLP:n asennus. Hoitivat asennuksen, mutta jättivät jälkihoidon tekemättä.
• RepAir: IV-kanavat. Hyvää palvelua! Hoitivat asennuksen mallikkaasti ja yrittivät osaltaan ratkoa ilmanvaidon tasapaino-ongelmaa. Suosittelen!
• Pirkanmaan Putkipalvelu: KVV-tytöt. Nopeaa ja reipasta palvelua. Suosittelen!

Todettakoon vielä, että LVI-suunnitelmat tehnyt Insinööritoimisto Vesitaito Oy reagoi varsin ynseästi ilmanvaihdon tasapaino-ongelmaan. Ilmoittivat, ettei ole heidän vastuullaan. Siitä huolimatta, että IV-tulokanava on piirretty liian suureksi. Vastuunvälttely johtunee siitä, että LVI-suunnitelmat maksavat alle tonnin, ei siitä paljoa kateta korjauksia rakennuskohteeseen. Toivottavasti ottivat silti tästä tapauksesta opikseen, ettei homma kuittaannu vain olankohautuksella.

---

EDIT 30.6.2014: Insinööritoimisto Vesitaito Oy:n Virkkunen soitti minulle tänään ja keskustelimme asian kulusta. Vesitaito oli sopinut Kotiloimun kanssa, että yritykset maksavat puoliksi tulokanavan vaihtamisen ja säätöpellin asennuksen. Edellinen kappale perustui kuulopuheisiin, en ole aiemmin ollut itse yhteydessä Vesitaitoon tästä aisasta.

Todettakoon vielä, että Virkkunen kertoi, että IV-koneissa yleensä on säätövaraa niin, ettei tällaista ongelmaa synny ja myös Systemairin uudemmissa koneissa tuota säätövaraa on.

---

LVI-hommien osalta homma alkaa olla taputeltu. Ilmoittelen vielä, miten IV-koneen ohjainpiirin kanssa käy.

Liian teknistä?

Alkuviikosta sähkäri alkoi kysellä maalämpöpumpun tilannetta. Totesin, että eipä ole vielä kuulunut mitään, mutta pitäisi kyllä hiljalleen ilmestyä tontille. Keskiviikkona pumppu sitten putkahti paikalle ja torstaina oli vuorossa pumpun raahaaminen tekniseen tilaan.

Sepäs ei ollutkaan kaikkein helpoin homma. Pumpulla on painoa melkein 300 kiloa. Heikin ja Aten kanssa tuumailimme pumpun vieressä, kuinka saada raskas mötkäle liikkeelle. Eräs naapuri havaitsi ihmettelymme ja tuli tarjoamaan kantoapua :) Neljään mieheen tuo värkki sitten saatiin raahattua teknisen tilan ovelle ja siitä hivutettua ovesta sisään ja paikoilleen. Suuri kiitos naapurille, jota ilman pumppu olisi jäänyt vielä pihalle. 

Olimme vastaavan mestarin kanssa suunnitelleet sijoittaa pumpun etukannen IV-konetta päin. Pumpun takana oli kuitenkin kujetusraudat, joiden kanssa pumppu on reilusti yli 60 cm syvä. Niinpä ainakin toistaiseksi laitoin pumpun naama ovelle päin. Soitin Kotiloimun Lindströmmille ja kysyin pumpun takana olevien kuljetusrautojen tarpeellisuudesta kuljetuksen jälkeen. Raudat voi poistaa, joten siitä saa vähän lisää pelivaraa pumpun asemoitiin.

Kuvassa yllä näkyvä kansi avautuu saranoiden varassa hienosti alas, joten sekin vie tilaa niin, ettei kansi aukea, kuin kääntämällä kone kulmittain. Tosin jos alemman kannen ruuvit jättäisi pois, ylemmän kannen saranat saisi ruuvailtua irti, jos tulee vaikkapa huoltotarvetta. Oletusarvoisesti toivon, ettei tuonne koneen sisään tarvitse juuri kajota, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Sähkärin työmaa.

Havahduin viikolla, että mlp:n asennusta varten töllissä pitäisi varmaan olla vesi kytkettynä?! Olen tässä yrittänyt pitkäpinnaisesti odotella, että naapuri saisi toimettua kaivurin paikalle ja kytkennät saataisiin hoidettua. Vihdoin totesin, että nyt on pakko alkaa toimia itse (ja myöhässä tietysti). Soitin vesilaitokselle ja tilasin liittymiskohdan näytön tälle päivälle. Aamulla vesimies saapuikin paikalle ja näytti viemärille ja vesiputkelle linjan, jota myöten tie pitäisi katkoa. Kysyin kaverila, että eikö tontille mene vanhaa vesijohtoa ja viemäriä, kun olen kuullut juttua, että tontilla olleesta talosta olisi purettu vesimittari pois. Kaverilla välähti heti ja hän totesi, että totta tosiaan, hänhän kävi parisen vuotta sitten itse ruuvaamassa mittarin irti. Niinpä kysyin mahdollisuutta liittyä vanhoihin putkiin ja vesilaitoksen miehen mukaan se voisi olla hyvä ratkaisu. Hän poikkesi varikolla ja etsi vanhan liittymispiirusuksen. Hän oli myös kysynyt esimieheltään asiasta ja sain luvan käyttää vanhoja putkia. Ehtona tosin on, että tien alle jäävä vesijohto on minun vastuulani. Totta kai.

Seuraavaksi aloin soitella koneurakoitsijoille. Tarkoitus oli soittaa vain yhdelle, mutta nopeasti paljastui, että kaivurikuskeilla on kalenteri varsin piukassa. Lapsenmielisesti ajattelin, että saan kaivurin tontille elokuun puolella, mutta pahasti alkaa näyttää siltä, että liittymä saadaan kytkettyä aikaisintaan syyskuussa. Tosin maanantaina soitan vielä pari konemiestä läpi ja katsotaan sitten. Täytyy jo tässä kohtaa myöntää, että maalämpökaivon poraamisen jälkeen olen ryssinyt kaiken tekniseen tilaan liittyvän. Maalämpöpumppu olisi kannattanut tilata ainakin paria viikkoa aiemmin ja vesi- ja viemäriliittymä olisi kannattanut hoitaa tulille jo kesäkuussa. Nyt pumpun kytkentä siirtyy ikävästi eteenpäin ja se tarkoittaa auttamatta huonoa betonilaatan kuivumiselle...

Teknisen tilan täyttäminen aloitettu

Tänään meidän taloprojektssa saavutettiin jonkinlainen rajapyykki, kun RepAirin pojat kävivät asentamassa IV-koneen paikoilleen. IV-Kone haukkaa teknisestä tilasta valtaisan siivun. Kone on 90 cm leveä ja IV-asentajat halusivat kytkeä laitteen hyvälle huoltokorkeudelle. Alle tulee vesimittari, lattialämmityksen jakotukki ja oletettavasti jokunen metri vesijohtoa ristiin ja rastiin.

Edessä ylhäällä on kanavapatteri, jolla hoidetaan viilennys.

Taisin aiemmin mainita, että tiukkaa tekee. Toisaalta sähkökaapille on nyt käsittääkseni ihan hyvä paikka ja vastaavan mestarin kanssa katseltiin, että maalämpöpumppukin saataneen ihan hienosti asemoitua. Viime kädessä kaikki mahtuminen on tietysti kiinni asentajien ammattitaidosta (siinä heille haaste).

Sähköpääkeskuksen paikka.

Maalämpöpumpun paikka.

Lattian telasin kahteen kertaan Solmasterin EP 10 -epoksipinnoitteella. Ihan mukava levitellä ja kuivuu uudelleenkäsieltäväksi kahdeksassa tunnissa. Lopullinen kovettuminen kestää 3 - 7 päivää. Valitettavasti vain väliseinät on levytetty, joten ulkoseinien osalta joudun vielä sutimaan pienen noston myöhemmin.

Huomenna on siis ilmavuotomittaus. Vai onko se sittenkin tiiveysmittaus? Noh, huomenna selviää, onko talo tiivis vai löytyykö vuotoja.

Jäi muuten aiemmin bloggaamatta tuo lämpökaivon porauspaikka täyttöjen jäljiltä. Eli porausporukan jäljiltä näkyviin jäi vain syöttö- ja paluuputki tekniseen tilaan ja talon seinään pieni kyltti muistuttamaan kaivon paikasta.

Jos reiän poraaminen olisi jäänyt näkemättä, saattaisi kyynisemmälle rakentajalle herätä epäilys kaivon olemassaolosta :)

Peltiä ja porakaivoa

Olen vähän pitänyt vapaata rakentamisesta, koska oikea käsi alkoi oireilla ja ennakoida täyttä louhahtamista. Syyt ja seuraukset sen puolen on vielä osin selvittämättä, mutta kai se täytyy laittaa rasitusvamman piikkiin.

Vaan ei auta itku rakennustyömaalla. Jotta hommat etenee, kävin eilen mittomassa ikkunat, ovet ja osan kattoa pellitysten tilaamiseksi. Päätin tilata pellit KS-Pellistä, koska omat kokemukset kyseisestä firmasta ovat positiivisia. Tänään sitten ajelin Suinulaan ja vein taasen piirustukseni mittoineen peltisepälle. Kävimme läpi tilauksen ja samalla peltiseppä oikaisi väärän käsitykseni siitä, että yläkerran ikkunoiden kohdalla olevien seinällenostojen pellit tulisivat alus- ja pintahuovan väliin. Eli oikea tapa on laittaa pintahuopa alushuovan päälle ja nostaa huopaa seinää vasten. Pelti tulee päällimmäiseksi, jottei lumi ja jää pääse nostamaan pintahuopaa. Hyvä juttu, mutta se tarkoittaa sitä, että tässä pitää pian ryhtyä pintahuovan asennushommiin. Oikea käteni hihkuu onnesta :/

Eilen sain vahvistuksen, että tiiveysmittaus tehdään perjantaina. Kävin tänään jatkamassa läpivientien tiivistelyä. Enää jäi IV-koneen läpivienti tiivistämättä, eikä vähiten siksi, ettei kyseistä putkea ole vielä asennettu. Eilisen tiedon mukaan asentajat tulevat laittamaan IV-koneen paikoilleen torstaina iltapäivällä, jonka jälkeen saan tiivistettyä läpiviennin. Eli pitäisi ehtiä komeastikin perjantaiksi.

Tiivistelyjen jälkeen jatkoin teknisen tilan seinien tasoittelulla. Viimeiseksi putsasin teknisen tilan lattian ja vedin ensimmäisen kerroksen epoksipinnoitetta lattiaan. Olin aikeissa maalata teknisen tilan lattian betonimaalilla, mutta rautakauppias sai myytyä minulle epoksipinnoitteen. pitäisi tulla parempi - ja tietysti kalliimpi. Alle kolmessa neliössä se ei kuitenkaan tunnu, kun epoksipinnoite maksoi n. 60 euroa.

Tänään tömähti postin mukana myös maalämpökaivon porausraportti ja lasku. Raportin mukaan meillä on nyt 143 metriä syvä lämpökaivo, josta pintamaan osuus on 25 metriä. Teräsputkea meni 27 metriä. Muistan, kuulleeni monta kertaa, kuinka pintamaan poraaminen on niin kauhean kallista. Meillä kallio on aika syvällä, ja porauspakettiin kuului vain 9 metriä pintamaan porausta. Lopun 18 metrin poraaminen maksoi meille 1260 euroa ylimääräistä. Onko se sitten paljon vai vähän, riippuu tietysti näkökulmasta. Tuollaisen summan voi hassata helpostikin IV-koneeseen, tai vaikka vähän suunniteltua järeämpiin maatöihin. Toisaalta vaihtoehtona olisi ollut jättää maalämpökaivo poraamatta ja laittaa ilmavesilämpöpumppu, jolloin olisi säästynyt 5200 euroa. Epäilen, että käyttökustannuksen tuskin kuolettavat tuota erotusta ihan lähitulevaisuudessa - jos ollenkaan. Siksi asia on nähtävä niin, että maksoimme tuon summan käyttömukavuudesta, johon pitää laskea mukaan myös jäähdytysilmastointi. Ilmavesilämpöpumpun kanssa viilennys olisi pitänyt tehdä todennäköisesti erillisellä ilmalämpöpumpulla, jolloin ratkaisu olisi ollut tilakohtainen.

Eli, on mahdoton perustella ratkaisuamme suuntaan tai toiseen järkiperäisin (hinta-)argumentein. Varmaa on, että halvin ratkaisu tämä ei ollut. Täytyy toivoa, että ratkaisu on kuitenkin toimiva. Sen aika näyttää ja hyvin todennäköisesti raportoin siitä tällä samalla kanavalla.

Sähköjohtoja ja IV-kanavia

Tiistaina IV-asentajat kävivät katsastamassa työmaan. Asennus alkoi keskiviikkona. Muutamassa kohdassa olin rei'ittänyt kanavapaikat väärin, eli pitää vähän paikkailla höyrynsulkua. Muutoin asennus taisi sujua ihan hyvin, joskin urakoitsijoita hieman harmitti tehdä tuo työ yläkautta. Täytynee laittaa vastaava mestari tarkastamaan työn laatu.

Sauna IV-kanavat.

Perjantaina työ tuli valmiiksi. Vielä pitää tehdä tuloilmalle teknisen tilan seinään. Asentaja haluaa samalla asennusreissulla tulla asentamaan koneen paikoilleen ja eipä kai siitä haittaa ole. Pitää vaan tasoitella ja maalata teknisen tilan väliseinät sitä ennen.

Tiistaina sähkäri soitti aamupäivällä ja kyseli, voisiko työmalle tulla vetämään johtoja torstaina ja perjantaina. Kerroin, ettei kaikissa väliseinissä ole vielä levyä toisella puolella. Sähkärin mukaan tuo ei haitannut, joten sähkövetoja alettiin tehdä torstaina. Sain kuin sainkin levytettyä kaikki väliseinät toiselta puolelta ennen sitä. Suuri kiitos siitä kuuluu taas Atelle, joka jaksoi tehdä pitkän päivän tiistaina.

Työn edetessä kävi selväksi, ettei sähkökaappia voi sijoittaa sille kaavailtuun paikkaan. Onneksi se mahtuu kuitenkin tekniseen tilaan toiselle seinälle. Ahdasta tulee, mutta ehkä kaikki kuitenkin mahtuu alle kahteen ja puoleen neliöön. Viimeiseksi sovittelen itse keskuspölkkärin sinne, saa nähkä miten käy. Käytännössä teknisen tilan sovittelun tekee ongelmalliseksi se, että eri suunnittelijat sovittelevat sinne laitteitaan ilman, että tietävät toisistensa suunnitelmista mitään. Jos nyt aloittaisimme talosuunnittelun, laittasin taloon 10 neliön teknisen tilan, johon tulisi samalla varasto. Ei tarvitsisi tehdä erillistä ulkovarastoa jai kaikelle olisi tilaa.

Ahdasta tulee.

Sähkötyö eteni vauhdilla, mutta silti antenni- ja verkkojohdot sekä Oumannin kaapelit jäi vielä vetämättä. Sähkäreillä on vähän kiireitä, mutta he yrittävät kuitenkin käydä tekemässä nuo ensi viikon aikana.

Vessa. Johtonippu menee lattialämmityksen jakotukille.

Katkaisijaa yksi ristiin ja toinen poikittain. Lisänä pölynimurin rasia.

Telkkaripöydän taakse tulee "pari" pistorasiaa.

Keittiö ja vähän suurempi lihaleikkuri.

Keskiviikkona soitin putkimiehelle, että hän voisi käydä laittamassa hanakulmat paikoilleen jossain sopivassa välissä. Sopiva väli oli samainen keskiviikko ja sitä seuraava torstai. Nopeaa :) Nyt viemäri on kytketty katolle, samoin radon ja kaikki hanakulmat on paikoillaan. Se tarkoittaa, että putkimies käy seuraavan kerran asentamassa vesikalusteet! Ihan pimeetä. Okei, kunnallistekniikan kytkemisen jälkeen putkarin pitää käydä kytkemässä vesimittarilta putket jakotukille.

Torstaina jeesailin sähkäreitä, mutta eilen pääsin taas ulkovuorin kimppuun. Tulotakin syntyi taas vähäsen. Kun kävimme tänään kuvaamassa talolla, totesimme molemmat, kuinka sopusuhtainen ja nätti talosta tulee. Aloimme myös pohtia talon väriä uudestaan, koska tuo valkoinen väri näyttää sopivan taloon vallan mainiosti. Se sopii myös ympäristöön, joten uskin rakennusvalvontakaan siitä valittaisi. Tätä on onneksi aikaa pohdiskella sillä aikaa, kun talo muutoin valmistuu.

Pitkästä aikaa kuva vakipaikalta.

Eilen kävin naapurityömaalla kyselemässä vedensaantia, jos emme saa vesiliittymää valmiiksi ennen mlp-kaivon poraamista. Naapuri lupasi vettä, joten laitoin kaivon tilaukseen.

Seuraavan viikon tehtäviin kuuluu piipun asentaminen, kylppärin seinäkoolaukset ja teknisen tilan seinän rei'itys. Myös ulkovuoria olisi tehtävä ja osan väliseinistä voisi jo villoittaa ja lyödä kiinni. Viikko alkaa kuitenkin maanantaina rautakaupasta, kun pitää hakea telinettä ulkovuorin viimeistelyä varten. Ymmärsin viimein, että telineet on pakko ostaa, koska tarvitsen niitä ulkovuorin teossa, katon teossa ja ensi vuonna maalamisessa.

LVI-järjestelmä

Mitäpä sitä selvää päätöstä enää pitkittämään. Kun on päätöksiä tehty, voi niistä raportoida tännekin. LVI-järjestelmä edustaa isoa osaa talotekniikasta ja sillä on suuri vaikutus energiatehokkuuteen, käyttömukavuuteen sekä -kustannuksiin, hankintakustannuksiin ja talon käytettävyyteen. Kuvataanpa tässä hieman päätösprosessia LVI-tekniikan osalta.

Joulukuussa minulle iskostui vahva visio LVI-tekniikasta. Ajattelin, että taloon tulee Niben tai Lämpöässän MLP, Uponorin lattialämmitys ja Valloxin vastavirta IV-kone. Käytännössä tästä listasta ei tule yksikään kohta toteutumaan. Täytyy myöntää, että se on puhdasta sattumien kauppaa. Astamessuilla olin hakemassa tietoa ja tarjouksia aika supeasta valikoimasta LVI-tuotteita. Messuosastolla palloillessani kiertelin vain tuntemiani toimijoita läpi, kun Talotekon osaston ohi hiippaillessani satuin pysähtymään syystä tai toisesta KotiLoimun osaston eteen. Loimuvirta tuli kyselemään, tarvetta maalämpöpumpulle. Pakko oli myöntää että tarve on ja niinpä sitten jutusteltiin tovi aiheesta. Loimuvirta esitteli Topwayn lattilämmitysjärjestelmää, kehui Stiebel Eltronin pumput, tottakai, ja kehaisi vielä Systemairin IV-koneitakin. Parasta oli se, ettei Loimuvirta kaupannut kauppamiehen lailla tuotteitaan, vaan puheista välittyi ennemminkin osaaminen ja varmuus edustamistaan tuotteista. Tiedätte varmaan, mitä tarkoitan, jos olette vastaavia "myyjiä" kohdannut. Itse on ollut vastaavia kokemuksia ainakin Pihlan Pirkanmaan edustajan kanssa ja Talotekon talomyyjän kanssa. Niinpä jäin mielenkiinnolla odottelemaan tarjousta KotiLoimun tuotteista.

Messujen jälkeen Kotiloimun Lindström asioi kanssani. Kävin keskustelemassa LVI-järjestelmästä paikan päällä ja sähköpostia on paiskottu suuntaan ja toiseen. Kaikissa asioissa Lindström on vastannut asiallisesti, kattavasti ja erittäin ripeästi esittämiini kysymyksiin. Eli ensiluokkaista toimintaa.

Jaarittelun jälkeen se mielenkiinoisempi osuus, eli valitsemani tekniikka ja perustelut valinnoille.

• Maalämpöpumppu. Stiebel Eltron WPC 5. Laitteesta huokuu saksalainen jämäkkyys. Kokonaisvaikutelma on, että kaikki on otettu huomioon. Toisin kuin yleensä, varaaja on laitteen alaosassa, koska näin sen on ajateltu vaimentavan viimeisetkin kompressorin värinät. Laitteen osat on tehty Saksassa ja ne on tehty nimenomaan lämpöpumppua varten. Koko laitteelle on 3 vuoden takuu ja kompressorille 7 vuoden takuu. Käytännössä Stiebel Eltronin laatuvaikutelma sai minut hylkäämään ajatuksen suomalisista pumpuista. Hirveää hintaeroa ei eri valmistajien pumpuissa ainakaan omalla kohdallani ollut, ja Stiebel Eltronin osalta järkevä hinta (no, MLP:tä ei hinnalla voi perustella) oli toki yksi valintakriteeri. Joskaan ei se ratkaiseva.
• Lattialämmitysjärjestelmä. Topway. Topwaylla ei taida Suomessa KotiLoimun lisäksi olla edustusta. Laadukkuus huokuu tämänkin valmistajan komponenteista. Saamme ihan poskettomaan hintaan lattialämmitysjärjestelmän lcd-näytöllä ja hyvillä säätöominaisuuksilla. Tämän valintaa ei tarvinnut lainkaan miettiä.
• Ilmanvaihto/lämmöntalteenottolaite. System Air VR 700 DCV. Pyöriväkennoinen laite korkealla vuosihyötysuhteella. Päädyin pyöriväkennoiseen laitteeseen koska vaihtovirtakone olisi vaatinut etulämmitystä varten oman maapiirin. Tähän laitteeseen ei etulämmitystä välttämättä tarvita. Voihan vastavirtakoneenkin tehdä ilman etulämmitystä, mutta sitten laskee hyötysuhde radikaalisti. Tässäkin oli hinta ihan asiallinen, toivottavasti laite on niin hyvä kuin jutut kertovat.
• Viilennys. Kanavapatteri. Viilennyksen kanssa oli vähän soutamista ja huopaamista. Lopulta päädyin kuitenkin kanavaviilennykseen, kun Lindströn vakuutti sen toimivuuden olevan kiinni kanavapatterin mitoituksesta (yleensä nämä kuulemma alimitoitetaan). Kanavaviilennys vaatii tetysti paljon eristämiseltä. Toisaalt konvektorit tuottavat kylmää paikallisesti. Jotenkin kanavaviilennys tuntui miellyttävämmältä ratkaisulta. Kuten näkyy, tätä on vaikea perustella, kyllä tässä ihan mutu-tuntumalla mennään. Kerron sitten ensimmäisten käyttökokemuksien yhteydessä, miten tämä onnistui.

Otan KotiLoimun kautta myös IV- ja KVV-työt. Kaikki asennukset tehdään alihankintana. Mielenkiinnolla odotan, miten KotiLoimu saa lunastettua ne odotukset, jota LVI-järjestelmään ja -urakkaan olen asettanut. Työskentely tähän asti on ollut todella mallikasta, toivottavasti sama meno kantaa projektin läpi.

Uponorin lattialämmitys ja Niben maalämpöpumppu

Saatuani valmiit LVI-kuvat kyselin pari tarjousta koko LVI-urakasta. Tuohon aiempaan pumppupähkäilyyn voidaan lisätä

• Nibe 1245-6kW sisältää 140 m kaivo (10 m teräsputkella) ~14500 €.

Ja lattialämmityseen

• Uponor: suunnitelma, asennus, tarvikkeet, tavalliset termostaatit n. 4100 €

Kaivojen ja pumppujen mitoituksessa ei ole ollut juuri eroja, joten tuo 6 kW pumppu 135 - 140 metrin kaivolla lienee oikea yhdistelmä.

Ensimmäinen LVI-urakkatarjous vaikutti ihan asialliselta. Odotellaan se toinen vielä ja eiköhän sitten tämä homma ala olla taputeltu siten, että voi tehdä päätöksiä.

Lattialämmitys ja lämpöpumppu - tarjouksia?

Takan korvausilmaventtiilin olemassaolon pähköilyn lisäksi olen odotellut tarjouksia lattialämmityksestä ja lämpöpumpusta. Lattialämmityksestä olen saanut seuraavat tarjoukset:

• Meltex: suunnitelma, tarvikkeet ja säätöarvotaulukko, ei asennusta. n. 1700 €.
• Warmia: suunnitelma, asennus, säädöt, tavallisilla termostaateilla n. 3400 €, langattomilla lcd-termostaateilla n. 3800 €.
• Enerline: suunnitelma, asennus, ei syöttöputkien asennusta, tavallisilla termostaateilla n. 2600 €.
• Topway:  suunnitelma, asennus, säädöt, lcd-termostaateilla n. 2600 €.

Meltexin järjestelmä on itserakentajan unelma :) ihan kiva noin kuriositeettina, mutta en sitä kyllä vakavissani harkitse. Odottelen vielä tarjousta Uponorin järjestelmästä. Uponor KOTI -verkkopalvelussa näkyi olevan suunnitelmat valmiina, mutta vielä ei ollut yhtään tarjousta materiaalista ja asennuksesta.

Maalämpöpumpun suhteen onkin sitten ollut vähän vaisumpaa tarjousrintamalla. Olen saanut kaksi tarjousta:

• Stiebel Eltron WPC5 5,9 kW, 200 litran käyttövesivaraaja, 3 v täystakuu / 7 v kompressoritakuu ~9500 € asennettuna. Porakaivo 135 m (9 m teräsputkella) ~4000 €.
• Wiessman Vitocal 222-G, 7,7 kW, 170 litran käyttövesivaraaja, 2 v laitetakuu / 5 v kompressoritakuu ~12000 € asennettuna. Porakaivo 140 m (15 m teräsputkella) ~4700 €.

Wiessmannin tarjous sisältää yhden jäähdytinseinäkonvektorin asennettuna. Tarjoukset ovat vertailukelpoisia, kun stiebelin tarjoukseen lisää konvektrin hinnan 1400 €. Seuraavan teholuokan Stiebel Eltron maksaisi noin 300 € enemmän, eli pumpuilla on pyöreästi 1000 euron ero.

Näiden lisäksi olen kysynyt tarjousta myös

• Honkoliinilta IVT:n lämpöpumpusta. Minuun on otettu yhteyttä, mutta tarjousta ei ole vielä kuulunut. Kovin ovat kiireisen oloisia.
• GreenHeatilta Jämän pumpusta. Kävin Astamessuilla heidän osastollaan ja lähetin kuvat tarjouspyynnön mukana, mutta mitään ei ole kuulunut.
• Eko-Lämmöltä Niben pumpusta. Lähettivät suorajakelulla esitteen kotiin, mutta eivät ole vastanneet yhteydenottopyyntöön.

Erityisen kiinnostunut olin Honkoliinin myymästä IVT:n pumpusta, mutta tarjouksen saamisen pitkittyminen ei oikein innosta. Olisihan noita pumppuja myyviä yrityksiä vielä vaikka millä mitalla, mutta taidan sittenkin haluta lattialämmityksen ja pumpun samasta paikasta. Odotellaan vielä hetkinen ennen kuin tehdään päätöksiä.

LVI-suunnittelua

Kävin eilen palaverissa Vesitaidolla. Kävimme läpi talomme vaatimukset ja allekirjoitimme suunnittelusopimuksen.

Lapsenmielisesti olin ajatellut, että LVI-tekniikka on nyt selvä homma, koska päädyimme maalämpöön ja sain vinkkiä IV-koneestakin. IV-koneeksi siis laitetaan Valloxin 150 tai 200. LVI-suunnittelija kuitenkin totesi heti alussa, että hän ei suosittele IV-koneen esilämmitystä maalämpökaivosta, koska se syö MLP:n hyötysuhdetta. Maalämpökaivon hyödyntäminen vaatisi myös kaivon poraamista n. 20 m syvemmäksi (kustannus tälle noin 700 e). Esilämitystä ei kannata hoitaa sähköllä, koska sitä sitten kuluu ihan riittävästi. Suunnittelija ehdotti seuraavia vaihtoehtoja:

1. Ei esilämmitystä. Tällöin IV-koneen vuosihyötysuhde laskee noin 60 %, kun se esilämmityksen kanssa on ~70 %.
2. Esilämmitys hoidetaan erillisellä maapiirillä. Tällöin kaivetaan pihaan putkea ja laitetaan erillinen kiertovesipumppu pyörittämään nestettä piirissä.

Tähän pitää tietysti sekoittaa vielä maaviileä ja maakylmä. Vaihtoehdot ovat seuraavat:

1. Jos IV-koneen esilämmitys hoidetaan erillisellä maapiirillä, voidaan samaa piiriä käyttää maaviileään. Tämä riittää käytännössä huoneilman parin asteen viilentämiseen. Suurempi hyöty onkin se, että tällä saadaan tuloilmaa kuivemmaksi ja siten miellyttävämmäksi. Tässä taitaa suurin kustannus tulla maan kaivamisesta. Putki maahan ei maksane montaa sataa ja kiertovesipumpussakin puhutaan muutamista satasista.
2. Jos halutaan enemmän viilennystehoa, tarvitaan maakylmää. Tällöin kattoon tai seinään laitetaan erillinen puhallinkonvektori viilennystä hoitamaan. Konvektori on tietysti tilakohtainen, joskin sen voi sijoittaa meillä esimerkiksi eteiseen. Tällöin kuitenkin pitää nukkua ovet auki, jos haluaa, että viileä ilma kulkeutuu myös makuuhuoneisiin. Konvektori maksaa karkeasti noin tonnin.

Tästä kaikesta hämmentyneenä surffailin illalla maalämpöfoorumilla. En ainakaan vielä löytänyt yhtään ratkaisua, jossa IV-koneen esilämmitys olisi hoidettu omalla maapiirillä. Sitäkin useammalla oli esilämmitys hoidettu porakaivolla.

Aivan alun alkaen olin ajatellut, että taloomme tulee MLP ja siihen kaveriksi konvektori. Enää en osaa olla asasta yhtä jyrkkää mieltä. Tuntuu, että joka asia maksaa lisää sen kuuluisan tonnin. Olisi toki kiva rakentaa siten, että ajatellaan vaan toimivuutta ja asumisviihtyvyyttä, mutta pakko on myöntää, että kaikkea ei voi tehdä näin budjetin vuoksi. Tässä ollaan siis meidän kohdalla surullisen kuuluisissa valintakysymyksissä, joissa harvoin olemme osanneet mennä sen investointikustannuksiltaan järkevimmän ratkaisun mukaan. Vähän sekin mietityttää, että jos viilennyksen hoitaa pelkällä IV-koneella, kärsimmekö kesäisin paahtavasta kuumuudesta?

Viikonloppuna on ASTA-messut. Siellä tapaa kauppamiehiä, joista joku saattaa hyvällä tuurilla pitää hallussaan jonkilaista tiedonjyvääkin. Toivottavasti sieltä löytyisi apua ratkaisun tekemiseen. Olisi myös hienoa, jos jollain tämän blogin lukijoista olisi kokemuksia tai ajatuksia aiheeseen liittyen ja vieläpä jakaisi ne kommenttien muodossa :)

Lämmitysjärjestelmä

Lämmitysjärjestelmän piti olla rakentamisessa helpoin asia. Aikojen saatossa kyllästyessäni jatkuvasti nouseviin rivitaloasunnon lämmityskustannuksiin ajattelin, että jos joskus satumme rakentamaan kodin, se lämmitetään niin, että energian hinnan nousu vaikuttaa asumiseen mahdollisimman vähän. Lisäksi lämmitystavan tulisi olla helppokäyttöinen. Mielestäni maalämpö (tai paremminkin kalliolämpö) täyttää nämä kriteerit parhaiten. Kaukolämpö on helppohoitoinen, mutta altis kustannusten nousulle. Samoin suora sähkölämmitys. Sähkökaapelit lattiassa on myös rtkaisuna varsin joustamaton, eli lämmitysjärjestelmää ei silloin paljoa muutella. Siksi vesikiertoinen lattialämmitys hybridivaraajalla on itselle mielekkäämpi ratkaisu.

Kesän asuntomessuilla aloinkin sitten miettiä muita vaihtoehtoja. Näin jälkikäteen ajatellen messutarjontaan kannattaisi ehkä suhtautua kriittisemmin, koska siellä monella lienee tarkoitus esitellä mahdollisimman hienoja kilkkeitä. Messuilla tuli vastaan muutama aiemmin täysin vieras ratkaisu.

• Ensimmäiseksi törmäsimme Savumaxin vesipiippuihin. Näissä savukaasujen lämpö kerätään piipussa kiertävään veteen ja kierrätetään hybridivaraajaan. Tämä vaikutti mielestäni yksinkertaisela ja järkevältä ratkaisulta. Niinpä pitkään tuumailin ratkaisuksi hybridivaraajaa + savumaxia. Mutta. Tarkemmin asiaa selviteltyäni havaitsin, että tämä on suhteellisen arvokas ratkaisu ja Savumax ei oikein yksin riitä talon lämmittämiseen. Käyttöveden sillä voisi toki saada hoidettua. Lisäksi Savumax toimisi parhaiten saunan piipussa, koska kiukaan savukaasut ovat paljon takan vastaavia kuumempia. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kiukaassa lämpö otetaan huonommin talteen kuin tavallisessa varaavassa takassa. Savumaxin lisäksi tuli vastaan vesitakka, joka myös oli itselleni täysin vieras vaihtoehto. Vesitakassa on mielestäni suunnilleen samat plussat ja miinukset Savumaxin kanssa. Kaikkiaan, takasta taitaa saada kustannustehokkaammaan yhdiselmällä tavallinen varaava takka ja poistoilmalämpöpumppu (PILP). Paljon on puuta poltettava molemmissa tapauksissa => vaatii harrastuneisuutta.
• Myös hybridivaraaja (hybridikattila) oli itselleni täysin uusi käsite. Kuitenkin kyseessä on niinkin yksinkertainen asia, kuin lämmitysvaraaja, johon saadaan yhdistettyä (sähkön lisäksi) yksi tai useampi muu lämmönlähde. Käytännössä siis tuo Savumax olisi vaatinut hybridikattilan ja siihen olisin varmaan hifistellyt mukaan aurinkopaneelit. Tässä tapauksessa ajatuksena olisi ollut saada lämpöä talvella Savumaxista ja kesällä paneeleista. Käytännössä tämä yhdistelmä ainakin omalla kohdallani kaatui huonoon hyöty/kustannus-suhteeseen.
• Sitten messuilla tuli vastaan Duventsin monierergialämpöpumppu (MELP). Tämä vehje on laajennettu poistoilmalämpöpumpu. Käytännössä lämpöä revitään poistoilman lisäksi muista lämmönlähteistä (vesitakka, aurinkopaneelit...). Duventsin esittelijä kehui olleensa maalämmön puolestapuhuja jo vuodesta -95. Hänen mielestään maalämpö on vain  liian järeä ratkaisu nykyisiin energiatehokkaisiin taloihin. Täytyy myöntää, että innostuin Duventsista myyntipuheiden perusteella. Laitteeseen saa kytkettyä ominaisuuksia varsin kattavasti. Lämpöä voidaan varastoida talon perstuksen alle, jäähdytys voidaan hoitaa esim. puutarhaan asennetulla maakierrolla ja laitteen hybridikattilaan voidaan kytkeä erinäinen määrä lämmityslaitteita. Tässä piilee osittain laitteen kompastuskivi. Laitteessa on helposti niin monta eri piiriä, että paketti alkaa mennä sekavaksi. Laitteelle (hybridikattila + PILP) tuli hintaa karkeasti kymppitonnin luokkaa, joten ei tuokaan ihan ilmaiseksi tule. Kun tuohon kytkee vaikkapa vesitakan ja aurinkopaneelit aletaan huidella maalämön hinnoissa. Tosin tuolla Duventsilla oheiskilkkeineen päästään nollaenergiatatasoon, jos se sattuu olemaan haaveena.
• Tästä kaikesta hämmentyneenä aloin tutkiskella hybridikattiloita. Siinä sivussa löysin eräänlaisen välimallin ratkaisun - ilmavesilämpöpumpun. Kustannuksiltaan tämä ratkaisu on kuin maalämpö ilman porakaivoa. Rajoittavana tekijänä on myös käyttölämpötila. Mitä kylmempi ulkona on, sitä huonommin ulkoilmasta saa lämpöä talteen. Niinpä ilmavesilämpöpumpuissa on käytännössä pakkasraja (noin -20 astetta), jonka alle mentäessä pumpusta ei saada lämpöä irti ja lämmitys on hoidettava jotenkin muuten (esim. sähköllä tai takalla). No ei niitä paukkupakkaspäiviä niin hirveän montaa vuodessa ole, etteikö tälläkin pärjäisi. Mutta onhan se vähän hassua, jos päälämmitysjärjestelmä kyykistyy juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan. Ilmavesilämpöpumppu oli pitkään itselleni vaihtoehto numero yksi. Nyt se on varasijalla, jos kaikki ei mene nykyisten suunnitelmien mukaan.
• Vielä tässä ohessa mietin pelkkää PILP:iä. tämä olisi ollut varteenotettava vaihtoehto, jos olisimme päätyneet talopaketissa Jetta-Taloon, joka tarjosi passiivirakennetta vuoden 2012 tilauksiin matalaenergiarakenteen hinnalla.
• Lopulta olen päätymässä kuitenkin maalämpöön (kalliolämpöön). Kyselin kahdelta kaivoja tekevältä yritykseltä heidän kokemuksiaan alueeltamme. Vaikuttaisi siltä, että kallio voisi hyvinkin tulla vastaan 20 - 25 metrissä, jossa pohjatutkimuksen mukaan on vastassa joko moreeni tai kallio. Investoinneiltaan kalliimpi maalämpö voittaa ilmavesilämpöpumpun huolettomuudessa ja energiantuotossa pakkasilla.

Tässä ohessa olen hämmennellyt omaa päätäni seuraamalla E-lukuun ja passiivirakentamiseen liittyvää kiivasta keskustelua. Työn puolesta olen havainnut, että suomalainen rakentaminen on tällä hetkellä varsin kuralla. Rakentamisessa aika on päässyt määräävään asemaan ja samalla laatu on unohdettu kokonaan. Kuitenkin rakentamisen  kustannukset näyttävät kohoavan jatkuvasti. Mielestäni rakennusalalla vallitsee rakennusliikkeiden markkinat ja tämä ilmenee rakentajien ylimielisyytenä, hutilointeina ja ihan käsittämättömän huonona työnjälkenä. Tämä kaikki, yhdistettynä Suomen kostean koleaan ilmastoon, sopii niin kovin huonosti tiiviiseen rakentamiseen. Epäilen, että passiivirakentamisen suurimmat ongelmat tulevaisuudessa tulevat johtumaan rakennusvirheistä, eikä välttämättä niinkään pasiivirakenteen suoranaisesta huonoudesta. Sama peikko vaanii toki myös matalaenergiataloja. Jos esimerkiksi rakennettaessa talon rakenteet ja eristeet pääsevät kastumaan, ei kosteus pääse poistumaan tiiviin talon rakenteista talon valmistuttua. Tästä seuraa niitä kuuluisia hometaloja, joiden valmistamisesta ja sielunelämästä saatan mainita joskus toiste hieman lisää.

Mielestäni nollaenergiatason tavoittelu Suomen oloissa on järjetöntä. Muuttumaton tosiasia on, että kesällä on kuuma, talvella kylmä ja syksyllä sekä kesällä koleaa ja kosteaa. Kesällä energiaa tarvitaan viilennykseen, talvella lämmitykseen ja keväällä ja syksyllä kosteus saa ihmeitä aikaan, jollei ilmanvaihto pelaa. Näinpä omalla kohdallani mielekkäin ratkaisu on matalaenergiarakenne ja siihen helppohoitoinen sekä käyttökustannuksiltaan huokea lämmitysmuoto. Tärkeimpänä tekijänä talossamme tulee silti olemaan rakennusaikainen laatu, jota aion vaania silmä kovana. Katsotaan, miten onnistun tavoitteissani.

Todettakoon vielä tähän loppuun, että tämä lämmitysmuoto ja talorakenne on puhtaasti mielipidekysymys, johon jokaisen rakentajan on löydettävä oma ratkaisunsa. Tärkeintä on löytää kokonaisuus, joka on itselle mieluinen ja jonka voi perustella itselleen siten, että päätöksen kanssa voi elää tulevaisuudessakin.

Sananen taloautomaatiosta

Kun talon suhteen ei oikein mikään etene mihinkään suuntaan, olen tutkaillut, mitä vaihtoehtoja taloautomaatioon on tarjolla. Ja onhan niitä. Raskaampaa sarjaa olevista tutkiskelin EBTS:ää (http://www.ebts.fi/) ja KNX:ää (http://www.knx.fi/). Väylätekniikalla saisi kodista varsinaisen hifistudion. Näistä EBTS:llä oli nettisivuillaan kyselylomake, jonka tulin täyttäneeksi. Saa nähdä, mitä ssähköpostiin kilahtaa sieltä suunnalta. KNX on standardoitu, joten se olisi pitkäaikaisena sijoituksena kaikkein järkevin vaihtoehto. Haittana tuntuisi olevan varsin suolainen hinta, sekä suunnittelijoiden ja toeuttajien vähyys. Pahin kompastuskivi näistä on kuitenkin hinta. Siinä missä automaatio varmasti lisää asumismukavuutta ja turvallisuuttakin, en ole valmis sijoittamaan siihen kymppitonnia.

Sitten vastaan tuli Ouman plus (http://www.ouman.fi/fi/ouman_plus_ka/), joka on kahta edellistä kevyempi ratkaisu. Tämä näkyy esimerkiksi valo-ohjauksessa. Silti Ouman Plussalla saa ohjattua mm. ilmanvaihtoa, lämmitystä, veden pääsulkua, murtohälyytintä. Eli oikestaan juuri kaikkea sitä, joka itselle olisi tärkeää. Oumanin automaatiojärjestelmästä löytyy jonkinlaista tietoa esimerkiksi tästä opinnäytetyöstä. Ainakin interventin ehdottoman luotettavien (?!) tietolähteiden mukaan Ouman Plussan kustannukset pitäisi olla ihan maltillisia, eli jossain kolmen - viiden tonnin kieppeillä ilman asennusta.

Automaation tulisi meillä hoitaa seuraavat tehtävät:

• kotona / pois -kytkentä
• murtohälyytin
• ilmanvaihto
• lämmitys
• ulkovalot
• autojen lämmityksen ohjaus
• veden pääsulkuventtiilin ohjaus

 Nyt alkaa käytännössä olla itsellä jonkinlainen käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä. Toki ajatukset tarkentuvat kustannusten ja etenkin LVISA-suunnittelijoiden ajatusten mukaan. Lisäilen tänne ajatuksia sen mukaan, kun asiat selkenevät.

Risupuuhastelua

Kävin Siirin kanssa hieman risuhommissa tontilla. Merjan veli oli kyllä saanut tyhjättyä puut ja oksat varsin perusteellisesti. Kasailimme loput tähteet ja veimmekin yhden peräkärrykuorman tähteitä pois. Siiri keräili risuja hetken ja alkoi sitten rakentaa kotia myyrälle. Isin tyttö!

Kunnan ukkelit olivat myös vieneet puut ja risut pois, joten nyt on tontilla siistiä. Alemmassa kuvassa näkyvä tienvierus näyttää nyt hyvältä, kun neljä isoa puuta otettiin rivistä pois. Naapuri oli muuten saanut työmaasähkö tontille ja anturavalu sekä iso osa perusmuuriakin oli jo tehtynä. Heti alkoi sormet syyhytä, voisi itsekin hieman muurailla. Taitaa silti olla pakko jättää ne hommat jollekin muulle, kun ei varmaan oikein löydy aikaa tehdä ihan kaikkea itse. Etenkin kun Merja palaa töihin tammikuussa.

Huomenna on tapaaminen mahdollisen vastaavan mestarin kanssa tontilla. Huomenna siis tavataan ja sitten saamme tarjouksen hänen osuudestaan.

Saimme viikolla jo tarjouksenkin Taloteolta. Hieman oli kova hinta ulkovuoren teolla ja perustuksilla. Taidan jättää ne pois tarjouksesta. Itse talopaketti vaikutti ihan kohtuullisen hinataiselta. Ensi torstaina mennään sitten keskustelemaan Talotekolle tarjouksen sisällöstä ja pitää muutenkin hieman hienosäätää sisältöä esimerkiksi ikkunoiden värin ja etenkin yläpohjan eristyksen osalta.

Viikolla minulle alkoi myös valjeta Talobitin tarjouksen suuruusluokka. Sehän oli ihan posketon, pitäisi ainakin 20 tonnia saada hinnasta pois... Juttelen vielä asiasta vastaavan mestarin kanssa huomenna ja ehkäpä yritän neuvotella myös asiasta Talobitin kanssa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että LVISA-hommat pitää hajottaa pienempiin osiin.