Takana nelisen vuotta asumista, mitä tekisimme toisin?

Nyt lienee käsillä tämän blogin viimeinen postaus. Itseäni jäi suunnittelu- ja rakennusvaiheessa harmittamaan blogit, jotka päättyivät muuttopäivään. Mitä sitten tapahtui? Talo tuli valmiiksi, mutta vastasiko se asukkaiden toiveita? Tuliko siitä hyvä koti?

Tämä postaus on ollut omassa mielessäni parisen vuotta. Välillä jo luulin, etten tätä kirjoita. Nyt syyskyisenä lauantaina puran turhautumistani tähän. Toivottavasti joku rakentelija vielä erehtyy tänne ja saa tästä ajatuksia omaan projektiinsa. Kertaanpa ensin lyhyesti meidän talomme historian ja sitten listaan tuohon huomioita tekemistämme valinnoista ja tilojen toimivuudesta. Toivottavasti tämä tapahtuu noin suunnilleen jäsennellysti.

Talo Talvituulikin lyhyt historia

Taloprojektimme sai alkunsa vuonna 2012, kun meillä molemmilla paloi käämi rivitaloyhtiömme elämään. Silloisen rivitalon pätkän piti olla meidän kotimme ainakin tyttöjen koulujen loppuun asti, mutta mitta tuli täyteen ennen kuin ensimmäinen pääsi koulutaipaleelleen. Päätimme myydä asunnon ja siirtyä väliaikaiseen kämppään pohtimaan tilannetta.

Ajatuksissa kyti oma talo. Omilla rajoilla, omilla seinillä. Aikataulun piti olla väljä, ei mitään kiireitä, katsellaan rauhassa. Kuitenkin vielä vanhan asunnon olessa myynnissä Merja havaitsi kunnan tonttitarjonnassa mukavalla paikalla neljä tonttia, jotka olivat myynnisä tarjouskaupalla. Lähtöhinta oli niin kova, ettemme kuitenkaan jättäneet tarjousta. Toisaalta meitä mietitytti myös kaavan vaatimus puolitoistakerroksiesta talosta. Tonteista meni kaupaksi vain yksi ja muut tulivat uudelleen myyntiin, edelleen tarjouskaupalla. Päätimme tarttua tilaisuuteen ja tehdä vain vähän pohjahintaa korkeamman tarjouksen. Vain yksi tonteista, kahden tien risteyksessä oleva, kiinnosti meitä. Siitä tuli meidän.

Ajattelimme rakentaa talon avaimet käteen -toimituksena. Erehdyin kysymään Talotekolta, josko he tarjoavat myös tällaisia toimituksia. Eivät tarjonneet, mutta Niinimäen Jukka sai meidät varsin nopeasti vakuutettua siitä, että talo kannattaa ostaa pakettina ja projektin johto pitää omassa lapasessa. Jukka autoi projektissa huimasti eteenpäin. Hänen kauttaan saimme projektillemme aivan loistavan vastaavan mestarin, Koivukankaan Timon. Jälkikäteen on helppo todeta, että nämä kaksi miestä takasivat taloprojektimme sujuvuuden.

Suunnitteluvaiheessa halumme rakentaa talo yksikerroksisena oli vastatuulessa kunnassa. Taloteko sai kuitenkin taiottua rakennusvalvontaa miellyttävän ratkaisun, joka oli meidänkin mielestämme alkuperäistä suunnitelmaa huomattavasti parempi. Talosta tuli aivan meidän näköisemme ja yläkertaan tuli varaus, jonne voi tarvittaessa laajentaa tilanteen niin vaatiessa.

Talvi 2012-13 tuntui pitkältä, etenkin kevätpuolella. Paljon oli pientä suunnitteluhommaa, luvan odottelua ja ennen kaikkea odotimme talven loppua, että kaivuri pääsisi hommiin. Maaliskuun lopussa kaivuri tuli tontille. Marraskuun lopussa, 8 kk myöhemmin muutimme uuteen kotiin. Tämä blogi kertoo yksityiskohtaisesti, mitä siinä välissä tapahtui, joten ei siitä sen enempää.

Vuosi 2014 oli eräänlainen hengähtämisvuosi, joka kului taloa maalatessa, autokatoksen pohjia tehden ja pihahommissa. Vuonna 2015 rakensin autokatoksen pitkästä tavarasta. Tuo oli varsin kiva projekti, joskin monta kertaa tuumin, että rakentaminen olisi pitänyt aikanaan aloittaa katoksesta, jotta tavarat olisi saanut hienosti suojaan. Vuonna 2016 sain kaiken siihen pisteeseen, että saimme pidettyä lopputarkastuksen ja rakennusaika päättyi virallisesti. Vuodelle 2017 jäi autokatoksen rimoituksen maalaaminen toiseen kertaan, mutta laiskuus iski, enkä saanut sitä hommaa tänä vuonna alkua pidemmälle. Ehkä ensi vuonna sitten.

Oliko taloprojektimme onnistunut?

Lyhyesti voi todeta, että projektimme onnistui. Olemme yhä naimisissa ja olemme asuneet talossa pidempään kuin yhdessäkään aikaisemmassa yhteisessä kodissa. Merjalla oli iso rooli siinä, ettei liittomme karahtanut kiville rakennusaikana. Ei ollut edes liki, koska Merja hoiti kotiaskareet, huolehti tytöistä, eikä missään kohtaa valittanut minulle rakennustyömaalla vietetystä ajasta. Rakennusaikana Merja oli töissä ja itse olin lomautettuna ja töissä osa-aikaisesti. Moni projektiamme seurannut kehui minua ahkeraksi rakentajaksi, mutta se ei olisi ollut mahdollista ilman Merjan tukea. Tässä saattoi auttaa se, että Merja päätti mitä tehdään ja minä yritin parhaani mukaan toteuttaa sitä. Tätä jokaisen rakennusprojektiin ryhtyvän pariskunnan kannattaisi pohtia etukäteen. Vuosi on todella lyhyt aika joustaa, mutta kyllä käy aika pitkäksi, jos pariskunnasta molemmat osapuolet eivät ole projektin hengessä mukana.

Sitten niitä luvattuja havaintoja talostamme. Pala palalta.

Tontti

Tontti on yksi suursyyllisitä sille, että saatamme homehtua näillä sijoilla pitkäänkin. Ajatuksissa toki kytee loputon rakentamisvimma ja sormet syyhyäisivät uudelle projektille. Mutta talomme on nyt niin loistavalla sijainnilla, ettei tästä voi oikein parantaa. Tontti on meille riittävän kokoinen, vaikka rakennusmassa täyttää ison osan sen pinta-alasta. Tontin suhteen emme tekisi mitään toisin.


Pohjaratkaisu

Ihastuimme Jetta-Talon talokirjassa olleeseen taloon niin pohjaratkaisultaan kuin ulkomuodoltaankin. Tuon pohjalta meille sorvattiin naksua pienempi pohja. Talo on tontilla oikeassa paikassa ja oikein päin. Pohja on toimiva. Meillä vietetään paljon aikaa olohuone-keittiö-akselilla. Olohuone on varsin kompakti, mutta ihan riittävän kokoinen. Huoneet on järkevästi ja toimivasti sijoiteltu. Pohjaratkaisussa ei ole häiritseviä tekijöitä eteistä lukuunottamatta.

Eteinen

Eteiseen liittyy yksi talon häiritsevimmistä piirteistä. Toiseen tyttöjen huoneista kuljetaan eteisen läpi ulko-oven vierestä. Talossa ei ole tuulikaappia, joten eteisessä on hiekkaa, etenkin syksyllä ja talvella. Tuulikaappi oli meidän tärkeiden asioiden listalla talosuunnittelussa, mutta se jäi pois. Tämä harmittaa nyt jälkikäteen kovasti. Eteinen toimisi sellaisenaan hyvin ilman tuulikaappiakin, jos yksi makuuhuone ei olisi ulko-oven vieressä. Eteinen saatiin visuaalisesti miellyttäväksi pienellä pintaremontilla ja eteisen kalusteilla.

Eteisestä tuli lopulta toimiva pienillä muutoksilla.

Makuuhuoneet

Vanhempien makuuhuone on riittävän iso, siitä olisi voinut jopa lohkaista palan pois. Huoneeseen mahtuisi pinnasänky komeasti, joskaan meille ei sellaista enää toivottavasti ole tulossa. Vaatehuoneen liukuoviratkaisu ei ole paras mahdollinen, koska ovet eivät liu'u seinän sisään, jää oviaukko varsin pieneksi. Tavallinen ovi olisi ollut käytössä näppärämpi.

Tyttöjen huoneet ovat siinä rajoilla koon puolesta. Lattiapinta-alaa on vähän rajallisesti. Siirin huoneeseen saatiin nyt lisätilaa laittamalla parvi huoneeseen. Säilytystilaa voisi olla enemmänkin. Korkea tuplakaappi ei riitä ihan kaikkeen, vaikka niin alun perin ajateltiin.

Työhuone on pohjaltaan ja kooltaan loistava ja toimiva.

Keittiö ja olohuone

Keittiö ja olohuone ovat talomme sydän. Ne muodostavat varsin toimivan kokonaisuuden. Jos jotain nyt muuttaisi, voisi olohuoneeseen lisätä ihan vähän kokoa. Olohuoneen ja saarekkeen isot ikkunat tuovat tilaan valoa. Näin siitä huolimatta, vaikka joku sisustusarkkitehti jossain lausuikin, että Suomessa ulkona on niin vähän valoa, ettei ikkunoita kannata sen takia tehdä isoiksi. Itse olen tästä toista mieltä. Meillä on yleisesti varsin vähän ehjiä seiniä, joten kalustejärjestyksiä ei juuri muutella, etenkään olohuoneessa.

Takka on mainio. Syksyisin ja talvella säätilan vaihtuessa lämmitysjärjestelmä reagoi muutoksiin vähän hitaasti. Tällöin lämmitän takkaa. Takan sijainti keskellä taloa on hyvä. Makuuhuoneiden ovet kun jättää auki, leviää lämpö niihinkin. Korvausilmaventtiiliratkaisu on toiminut hyvin.

Olohuone ja keittiö normitilanteessa. Feikkaamatta.

Keittiön säilytystilaa voisi olla vähän enemmän. Keittiön iso kiinteä saareke on todella mainio ja kovassa käytössä. Keittiön säilytysratkaisuissa vetolaatikot tuntuvat kaikkein parhaimmilta. Mikron sijoittaminen ylös omaan lokeroonsa tuntuu nyt hieman hölmöltä, kun Siirin pitäisi toisinaan lämmitellä mikrossa itsekseen jotain. Samasta syystä ruokalautaset olisi ollut hyvä saada alas vetolaatikoihin, jotta lasten olisi helppo saada lautaset käyttöön. Roskakaappi on vähän ahdas.

Keittiön alakaappien ja tasojen pintamateriaali on hanurista. Rosoinen pinta on vaikea pitää puhtaana. Komposiittialtaat sitävastoin pysyvät aika hyvin siisteinä. Kodinkoneista AEG:n tiskikone on ollut ihan suolesta melkein alusta asti. Pesutulos on huono, mutta luokaton ja jo neljän vuoden kohdalla mekanismit alkavat vedellä viimeisiään. Pakastin vetää itsensä jäähän aika herkästi, vaikka miten on olevinaan No frost-malli. Jääkaappi, liesi ja uuni ovat ok.

Keittiön tasojen ledinauhat ovat vaihtokunnossa. Vielä en ole saanut aikaiseksi askarrella uusia, jsokin ajatus on jo siitä, kuionka tilanne saadaan paremmaksi. Laitan kaappien alareunaan alumiinikourut  ja suojattujen nauhojen tilalle tavalliset avoimet nauhat, jolloin seuraavia tuskin tarvitsee vaihtaa neljän vuoden kuluttua. Toki ostin ledinauhat kokeillaan näitä nyt -periaatteella.

Sauna ja kylppäri

Sauna on turhan iso syvyyssuuntaan. Sauna on meillä aika vähän käytössä.  Tulikiven Sumu-kiukaan nimi paljastui käytössä. Siitä irtioaa todella kosteat ja sumuisat löyylyt, mutta lämpötila saunassa ei ole kovinkaan korkea. Toisaalta tämä on erityisesti Merjan mieleen. Itse olen alkanut kaipailla puukiuasta saunaan. Johtuu varmaan siitä, että kotisauna lämpiää tunnin ja mökillä puukiukaalla varustettu sauna on valmis vartissa.

Kylppäristäkin olisi voinut nipistää naksun pois. WC-pyttyä en missään nimessä enää sijoittaisi kylppäriin, vaan tekisin toisen erillisen vessan. Lukioaikana eräs vanha putkari toesi minulle, ettei kylppärissä kuulu tehdä tarpeitaan ja olen siitä nykyään samaa mieltä.

WC

Toimiva ja sopivan tilava. Ei ahdista, mutta ei ole liian isokaan. Vessaan unohtui laittaa lattiakaivo ja olin tästä rakennusvaiheessa harmissani. Ihan suotta, ei sitä mihinkään olisi tarvinnut.

Kodinhoitohuone

Riittävästi kaappeja. Pöytätilaakin on paljon, mutta saisi kai olla enemmänkin. Merja hoitaa pyykkäyksen, eikä ole valitellut muusta kuin pöytätilan vähyydestä joskus harvoin. Mietimme kura-allasta kodinhoitohuoneen ovelle, mutta eipä sitä olla kaipailtu.

Pintamateriaalit

Eteisessä ja olohuone-keittiö-akselilla laattaa lattiassa. En vaihtaisi pois. Laminaatit makuuhuoneissa. Olisin halunnut niiden tilalle laattaa, mutta Merja vastusteli. Ihan on hyvä näin, laatta voisi olla turhan "kova" materiaali etenkin lastenhuoneeseen.

Itselle on tullut kaipaus puupinnoista. Tähän taloon niitä ei silti saisi istumaan huonostikaan, joten se taitaa olla seuraavan projektin siemen?

Tekninen tila

Tämän tilan suunnitteluun ei käytetty lainkaan vaivaa ja aikaa ja sen huomaa. Suurimmat muutokset tekisin tänne. Tekniseen tilaan neliö lisää lattia-alaa olisi poikaa. Lisäksi kiinnittäisin huomiota erityisesti tilan äänieristykseen. Teknisen tilan sisäseinät tekisin tuplarungolla ja levyttäisin tilan sisäseinät kaksinkertaisella kipsilevyllä. Miksi? IV-koneen hurina kuuluu ikävästi saunaan. Pieni, mutta ärsyttävä piirre. Saunassa pitäisi olla hiljaista. Myös MLP:n ääniä voi kuulla makuuhuoneeseen illalla nukkumaan mennessä, mutta tähän on tottunut. Tällä havainnolla en silti ikinä sijoittaisi lämpöpumppua kodinhoitohuoneeseen.

Ulkorakenteet

Talon ulkomuoto on saanut yllättävän paljon varauksetonta kehua ja kiitosta. Olemme itsekin lopputulokseen yhä tyytyväisiä. Toisinaan kotiin kävellessä on ollut pakko pysähtyä tien varteen katselemaan ja ihastelemaan, kuinka hyvin talomme istuu ympäristöön. Me 1, maisema-arkkitehti 0.

Värit ja muoto istuvat omaan silmään vieläkin.

Polttopuut voisivat olla toisessa päässä jemmassa, eikä näin framilla.

Huopakatto on edelleen jees, mutta naapurin puolella rajalla olevat lehtikuuset roskaavat katon herkästi.

Ulkopuolelta en muuttaisi mitään. Ulkovuori kannatti maalata kahteen kertaan. Maalipinta näyttää uudelta. Naapurin talo maalattiin kertaalleen ja se alkaa jo huudella maalia pintaan.

Tekniset ratkaisut

Sähköä meillä kuluu noin 10 000 kWh vuodessa (käytämme paljon kuivausrumpua). LVI-tekniikan osalta kaikki on toiminut hienosti. Talon ilma on raikas. Maalämpöpumppu on toiminut moitteetta.

Tekniikan osalta tekisin vain pari pientä muutosta. Kylpyhuoneeseen olisi ollut syytä laittaa sähköinen termostaatti lattia-anturilla. Samoin kodinhoitohuoneeseen sähköinen termostaatti, mahdollisesti lattia-anturilla. Nöäiden tilojen lämpötilan säätö on todella säätämistä käsipelein. En tykkää. Lattialämmitysjärjestelmä on muuten toiminut hyvin. Työhuoneen termostaatti antoi kerran virheilmoituksen, joka kuittautui paneelin irrottamisella ja uudelleen kytkennällä.

Ilmanvaihdon yhteyteen asennettu viilennyspatteri toimii loistavasti. Talo on kesällä sopivan viileä, pitkilläkin hellejaksoilla, joista ei toki tänä ja viime vuonna ole ollut harmia muutenkaan.

Keskuspölynimurin letku on metrin liian lyhyt. Ääripäiden imurointi on vähän työlästä. Uusi letku maksaa niin suolaisesti, ettei kykene ostamaan. Seinärasioiden sijainnilla olisi voinut korjata tämän. Imurin letku makaa meillä aina lattialla, kun sitä ei jaksa kelata kaappiin. Eteisen kaappiin olisi ollut fiksua laittaa imuriletkulle tila, joskin meillä tuo kaappi on kokonaisuudessaan käytössä, eli ekstratilaa siinä ei ole. Muuten keskuspölynimuri on ollut kiva juttu.

Sähköissä tuli mentyä hyvin perinteisellä tyylillä, eikä kaduta. Tällä hetkellä kaipaan ainoastaan ulkovalojen automatisointia, joka sekin olisi tehtävissä hämäräanturilla ja ajastimella. En vain ole saanut aikaiseksi tilata sähkäriä paikalle.

Autokatos

Varaston kylmä osa pn vähän liian pieni ja lämpimällä puolella on vähän liikaa tilaa. Väliseinän paikka on siispä väärä, mutta tällä pärjää.

Eniten häiritsee katoksen avoin rakenne. Talvella lunta sataa viistoon autojen päälle. Nyt sijoittasin polttopuidensäilytyspaikan toiseen päähän, jolloin ainakin molemmat päädyt olisivat suljettu. Muutenkin tekisin katoksesta ihan vähän suljetumman. Tässä pitäisi tosin olla varovainen, sillä katos on näkökentässä. Muutoin pidän kyllä siitä, että katos ja talo suojaavat pihan sopivasti. Katoksessa voisi olla betonilattia autojen alla. Asvaltti olisi toinen vaihto.

Yläkertavaraus

Siellä se on, rakentamatta. Meidän nelihenkiselle perheellemme 120 m² on riittävästi. Välillä haaveilen yläkerran rakentamisesta. Tällöin Siirille saisi oman rauhallisen tilan sinne tai vaihtoehtoisesti voisi askarrella ison TV-tilan elokuvien katseluun. Tai sitten kokonaan avoimen tilan, jolloin olisi paljon vapaata tilaa tehdä vaikka ja mitä.

Rakentaisimmeko uudelleen?

Tämän talon, kyllä. Jotain muuta tämän jälkeen? On siitäkin ollut ilmoilla erilaisia heittoja. Talon sijainti, toimivuus ja tyttöjen kaveripiirit ovat isoin este uudelle projektille. Oma työtilannekaan ei ole niin otollinen kuin neljä vuotta sitten. Jyrkkä ehkä siispä.

Ehkä tapaamme vielä uusien projektien merkeissä, kiitos ja näkemiin!

Let there be light

Sähkäri kävi jo viime viikolla kytkemässä katoksen valoja. Pimenevinä iltoina on ollut varsin mukava ajella katokseen, kun katoksen plafondit syttyvät automaattisesti.

Tänään sähkäri oli kytkenyt jo melkein kaikki loputkin valot. Sisävalaisimiin ei ollut vielä putkia, mutta ulkoseinävalot toimivat jo.

Kuten kuvista näkyy, Kangasalla sateli tänään lunta ihan maahan asti.

Onneksi putsasin talon sadevesikourut ja katon viime viikonloppuna. Muuten voisi nyt vähän harmittaa. Sain myös pihan siivottua hyvinkin pitkälti talvikuntoon. Sain myös lämpimän varaston hyllyt valmiiksi, joten tässä voi hiljalleen alkaa siirrellä tavaraa varastoon. Kodinhoitohuoneesta jo menikin muutama laatikko ja vaatehuoneesta matkalaukut jaloista pyörimästä. Olemme kyllä mahtuneet tähänkin asti, mutta nyt tavarat saa paikoilleen mukavan väljästi tunkematta.

Sähkötyöt sekä ovet ja ikkunat

Sähkömies kävi viikko sitten maanantaina aloittelemassa sähkövetojen tekemisen. Homma sujui ilmeisen rivakasti ja tiistaina olikin sitten jo valmista.

 

Tänään tuli ovet ja ikkunat. Ikkunat heilahtivat jo paikoilleen. Laitan vaahdot sitten samalla, kun ovet on paikoillaan. Ovissa, ei ollut mitään merkintää paloluokituksesta, joten pitää vielä ihmetellä, onko toimitus oikein vaiko ei.

Muutoin työmaa odottelee levyhissiä lainaan. Kattojen levytykset estävät muun touhun toistaiseksi. Periaatteessa seiniä voisi jo maalata, mutta ulkovuori on hieman kesken ja kovin mielellään maalamisen tekisi kerralla. Räystäslaudat voisi maalailla irrallaan, mutta sekin vaatisi levykasojen katoamista katoksesta. Kattohuopaakin voisi laittaa, mutta sitä varten tarvitaan räystäpellit. Ne taas olisi kovin näppärää tilata samaan aikaan ikkuna- ja ovipeltien kanssa.

Maalaamisessa yhteistyötä viritteillä Teknoksen kanssa

Kuten on jo tullut muutamaan otteeseen jupistua, pitäisi meidän alkaa hiljalleen toimeta  talon maalamista. Tällä kertaa kuitenkin pieni vitkuttelu oli hyvästä, sillä meihin otettiin yhteyttä Teknoksen suunnalta ja kyseltiin halukkuutta osallistua yhteistyöhön uudistuneen Nordica Ekon testaamiseksi. Tokihan olimme kiinnostuneita.  Käytännössä yhteistyö tulee tarkoittamaan sitä, että Teknos tarjoaa maalit ja me Talvituulikin asukit maalaamme talon ja bloggaamme kokemuksemme tänne kaiken kansan ihmeteltäväksi. Mukava diili, koska olisin tehnyt niin joka tapauksessa (joskin maali olisi saattanut olla jokin muu).

Talon värisuunnitelma näkyy tuossa yläpalkin logossa ja "Talo ja tontti" -sivulla. Laitetaan kuvat tähän vielä kuitenkin. Tehosteiden tumma harmaa on RR23, jota on ikkunakarmeissa ja ovissa. Sitä ei voi siis muutella. Tuo harmaa pääväri onkin sitten auki. Vaihtoehtona ainakin RR22 ja RR21:kin ehkäpä. Tai sitten jostain muusta värikartasta. Meillä ei ole vielä Teknoksen käyttämiä värikarttoja, joten en tiedä, mitä siellä on tarjolla. Värisävyyn pitää siis vielä palata, mutta nyt pitäisi laseskella kuvista maalattava pinta-ala.

Jotta pääsee maalailemaan, pitää pihan täytöt hoidella pois alta. Kaivurin varaaminen onnistui kolmannella yrittämällä. Tässä kävi nyt niin, että tästä tulee jo neljäs eri koneyrittäjä meidän työmaalla. Talon pohjat kaivoi Yhtymä-Tahlo Oy, joka hoiti hommans mallikkaasti. Olisivat saaneet hoitaa muutkin maaurakat, mutta firma sijaitsee väärällä puolella Tamperetta, eikä siten ole mielekäs vaihtoehto pienempii hommiin. Vesiliittymän kaivoi Ajokaivin, joka on entuudestaan tuttu firma. Heidän kanssaan hommat ovat sujuneet aikaisemmin hyvin ja tälläkin kertaa kaivuu sujui mallikkaasti. Laskuja saa tosin usein odotella aika pitkään. Heillä oli kalenterissa täyttä lähi viikkoina, joten päätin kysellä muualta. Talousrakennuksen taasen tasaili Maanrakennus V. Lahnakosken mies. Pohja ei kyllä ollut ihan vaaterissa, mutta kyllähän siihen perustukset sai tehtyä. Kyselin heitäkin, mutta olisi mennyt "jonnekin heinäkuulle". Maanrakennus Heiskari Akin kaivurin pitäisi tulla tontille ensi tiistaina.

Ennen täyttöjä piti siirtää sähköpääkeskus autokatoksen puolelle varaston seinustalle, ks. kuva alla.

Vaan sattuipa niin, että kaapeleissa oli varaa vaivoin kääntää kaappi tuohon ulkoseinustalle (punainen ruksi kuvassa yllä). Tuotakin sai ihan tosissaan vääntää. Nyt kaappi kuitenkin seisoo anturan päällä lopullisella paikallaan.

Siirsin myös lämmitystolpan kohdilleen. Veilä pitäisi vetää maakaapeli sähköpääkeskukselta perusvesikaivolle. Maanantaina pitää hakea vielä muutama ylimääräinen haitarikulma sadevesi- ja salaojaputkia varten.

Liian teknistä?

Alkuviikosta sähkäri alkoi kysellä maalämpöpumpun tilannetta. Totesin, että eipä ole vielä kuulunut mitään, mutta pitäisi kyllä hiljalleen ilmestyä tontille. Keskiviikkona pumppu sitten putkahti paikalle ja torstaina oli vuorossa pumpun raahaaminen tekniseen tilaan.

Sepäs ei ollutkaan kaikkein helpoin homma. Pumpulla on painoa melkein 300 kiloa. Heikin ja Aten kanssa tuumailimme pumpun vieressä, kuinka saada raskas mötkäle liikkeelle. Eräs naapuri havaitsi ihmettelymme ja tuli tarjoamaan kantoapua :) Neljään mieheen tuo värkki sitten saatiin raahattua teknisen tilan ovelle ja siitä hivutettua ovesta sisään ja paikoilleen. Suuri kiitos naapurille, jota ilman pumppu olisi jäänyt vielä pihalle. 

Olimme vastaavan mestarin kanssa suunnitelleet sijoittaa pumpun etukannen IV-konetta päin. Pumpun takana oli kuitenkin kujetusraudat, joiden kanssa pumppu on reilusti yli 60 cm syvä. Niinpä ainakin toistaiseksi laitoin pumpun naama ovelle päin. Soitin Kotiloimun Lindströmmille ja kysyin pumpun takana olevien kuljetusrautojen tarpeellisuudesta kuljetuksen jälkeen. Raudat voi poistaa, joten siitä saa vähän lisää pelivaraa pumpun asemoitiin.

Kuvassa yllä näkyvä kansi avautuu saranoiden varassa hienosti alas, joten sekin vie tilaa niin, ettei kansi aukea, kuin kääntämällä kone kulmittain. Tosin jos alemman kannen ruuvit jättäisi pois, ylemmän kannen saranat saisi ruuvailtua irti, jos tulee vaikkapa huoltotarvetta. Oletusarvoisesti toivon, ettei tuonne koneen sisään tarvitse juuri kajota, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Sähkärin työmaa.

Havahduin viikolla, että mlp:n asennusta varten töllissä pitäisi varmaan olla vesi kytkettynä?! Olen tässä yrittänyt pitkäpinnaisesti odotella, että naapuri saisi toimettua kaivurin paikalle ja kytkennät saataisiin hoidettua. Vihdoin totesin, että nyt on pakko alkaa toimia itse (ja myöhässä tietysti). Soitin vesilaitokselle ja tilasin liittymiskohdan näytön tälle päivälle. Aamulla vesimies saapuikin paikalle ja näytti viemärille ja vesiputkelle linjan, jota myöten tie pitäisi katkoa. Kysyin kaverila, että eikö tontille mene vanhaa vesijohtoa ja viemäriä, kun olen kuullut juttua, että tontilla olleesta talosta olisi purettu vesimittari pois. Kaverilla välähti heti ja hän totesi, että totta tosiaan, hänhän kävi parisen vuotta sitten itse ruuvaamassa mittarin irti. Niinpä kysyin mahdollisuutta liittyä vanhoihin putkiin ja vesilaitoksen miehen mukaan se voisi olla hyvä ratkaisu. Hän poikkesi varikolla ja etsi vanhan liittymispiirusuksen. Hän oli myös kysynyt esimieheltään asiasta ja sain luvan käyttää vanhoja putkia. Ehtona tosin on, että tien alle jäävä vesijohto on minun vastuulani. Totta kai.

Seuraavaksi aloin soitella koneurakoitsijoille. Tarkoitus oli soittaa vain yhdelle, mutta nopeasti paljastui, että kaivurikuskeilla on kalenteri varsin piukassa. Lapsenmielisesti ajattelin, että saan kaivurin tontille elokuun puolella, mutta pahasti alkaa näyttää siltä, että liittymä saadaan kytkettyä aikaisintaan syyskuussa. Tosin maanantaina soitan vielä pari konemiestä läpi ja katsotaan sitten. Täytyy jo tässä kohtaa myöntää, että maalämpökaivon poraamisen jälkeen olen ryssinyt kaiken tekniseen tilaan liittyvän. Maalämpöpumppu olisi kannattanut tilata ainakin paria viikkoa aiemmin ja vesi- ja viemäriliittymä olisi kannattanut hoitaa tulille jo kesäkuussa. Nyt pumpun kytkentä siirtyy ikävästi eteenpäin ja se tarkoittaa auttamatta huonoa betonilaatan kuivumiselle...

Sähköjohtoja ja IV-kanavia

Tiistaina IV-asentajat kävivät katsastamassa työmaan. Asennus alkoi keskiviikkona. Muutamassa kohdassa olin rei'ittänyt kanavapaikat väärin, eli pitää vähän paikkailla höyrynsulkua. Muutoin asennus taisi sujua ihan hyvin, joskin urakoitsijoita hieman harmitti tehdä tuo työ yläkautta. Täytynee laittaa vastaava mestari tarkastamaan työn laatu.

Sauna IV-kanavat.

Perjantaina työ tuli valmiiksi. Vielä pitää tehdä tuloilmalle teknisen tilan seinään. Asentaja haluaa samalla asennusreissulla tulla asentamaan koneen paikoilleen ja eipä kai siitä haittaa ole. Pitää vaan tasoitella ja maalata teknisen tilan väliseinät sitä ennen.

Tiistaina sähkäri soitti aamupäivällä ja kyseli, voisiko työmalle tulla vetämään johtoja torstaina ja perjantaina. Kerroin, ettei kaikissa väliseinissä ole vielä levyä toisella puolella. Sähkärin mukaan tuo ei haitannut, joten sähkövetoja alettiin tehdä torstaina. Sain kuin sainkin levytettyä kaikki väliseinät toiselta puolelta ennen sitä. Suuri kiitos siitä kuuluu taas Atelle, joka jaksoi tehdä pitkän päivän tiistaina.

Työn edetessä kävi selväksi, ettei sähkökaappia voi sijoittaa sille kaavailtuun paikkaan. Onneksi se mahtuu kuitenkin tekniseen tilaan toiselle seinälle. Ahdasta tulee, mutta ehkä kaikki kuitenkin mahtuu alle kahteen ja puoleen neliöön. Viimeiseksi sovittelen itse keskuspölkkärin sinne, saa nähkä miten käy. Käytännössä teknisen tilan sovittelun tekee ongelmalliseksi se, että eri suunnittelijat sovittelevat sinne laitteitaan ilman, että tietävät toisistensa suunnitelmista mitään. Jos nyt aloittaisimme talosuunnittelun, laittasin taloon 10 neliön teknisen tilan, johon tulisi samalla varasto. Ei tarvitsisi tehdä erillistä ulkovarastoa jai kaikelle olisi tilaa.

Ahdasta tulee.

Sähkötyö eteni vauhdilla, mutta silti antenni- ja verkkojohdot sekä Oumannin kaapelit jäi vielä vetämättä. Sähkäreillä on vähän kiireitä, mutta he yrittävät kuitenkin käydä tekemässä nuo ensi viikon aikana.

Vessa. Johtonippu menee lattialämmityksen jakotukille.

Katkaisijaa yksi ristiin ja toinen poikittain. Lisänä pölynimurin rasia.

Telkkaripöydän taakse tulee "pari" pistorasiaa.

Keittiö ja vähän suurempi lihaleikkuri.

Keskiviikkona soitin putkimiehelle, että hän voisi käydä laittamassa hanakulmat paikoilleen jossain sopivassa välissä. Sopiva väli oli samainen keskiviikko ja sitä seuraava torstai. Nopeaa :) Nyt viemäri on kytketty katolle, samoin radon ja kaikki hanakulmat on paikoillaan. Se tarkoittaa, että putkimies käy seuraavan kerran asentamassa vesikalusteet! Ihan pimeetä. Okei, kunnallistekniikan kytkemisen jälkeen putkarin pitää käydä kytkemässä vesimittarilta putket jakotukille.

Torstaina jeesailin sähkäreitä, mutta eilen pääsin taas ulkovuorin kimppuun. Tulotakin syntyi taas vähäsen. Kun kävimme tänään kuvaamassa talolla, totesimme molemmat, kuinka sopusuhtainen ja nätti talosta tulee. Aloimme myös pohtia talon väriä uudestaan, koska tuo valkoinen väri näyttää sopivan taloon vallan mainiosti. Se sopii myös ympäristöön, joten uskin rakennusvalvontakaan siitä valittaisi. Tätä on onneksi aikaa pohdiskella sillä aikaa, kun talo muutoin valmistuu.

Pitkästä aikaa kuva vakipaikalta.

Eilen kävin naapurityömaalla kyselemässä vedensaantia, jos emme saa vesiliittymää valmiiksi ennen mlp-kaivon poraamista. Naapuri lupasi vettä, joten laitoin kaivon tilaukseen.

Seuraavan viikon tehtäviin kuuluu piipun asentaminen, kylppärin seinäkoolaukset ja teknisen tilan seinän rei'itys. Myös ulkovuoria olisi tehtävä ja osan väliseinistä voisi jo villoittaa ja lyödä kiinni. Viikko alkaa kuitenkin maanantaina rautakaupasta, kun pitää hakea telinettä ulkovuorin viimeistelyä varten. Ymmärsin viimein, että telineet on pakko ostaa, koska tarvitsen niitä ulkovuorin teossa, katon teossa ja ensi vuonna maalamisessa.

Aloituskokous

Tänään pidettiin aloituskokous kunnantalolla. Vein samalla rakenne- ja LVI-suunnitelmat kuntaan. Katselmukset on karsittu kunnan puolesta aika minimiin. Vastuuta siirretään entistäkin enemmän pääsuunnittelijalle. Pääsuunnittelijoille pitäisi varmaan kehittää jonkinlainen auktorisointi tms. sertifikaatti, jolla voisi edes jotekin osoittaa edes muodollista pätevyyttä. Toisaalta paperit ja todistukset eivät auta takaamaa sitä, että hoitaa työnsä mallikkaasti. Kaikki tällaiset sertifikaatit lisäävät myös viranomaisbyrokratiaa. Ainakin toistaiseksi viidakkorumpu taitaa olla ainoa tapa löytää hyvä pääsuunnittelija.

Maaurakoitsijan pitäisi viedä kaivuri tontille tiistaina ja keskiviikkona sitten alkavat työt. Aika absurdia, että kaikki viime kuukausien suunnittelu ja ihmettely alkaa viimein muuttua toteutukseksi. Onkohan kaikki tarpeellinen huomioitu? Ainakin yhden asian hoidin taas vähän paremmin, kun pyysin Elenialta sähkökaapelin sijaintikartan. Kaivurimiehen on mukavampi työskennellä, kun tietää missä johto kulkee.

Sain eilen viimein myös soitettua sähkärille ja varoiteltua alkavasta projektista. Sähkäri haki tänään sähkösuunnitelmat. En kilpailuttanut sähköurakkaa laisinkaan, koska tämä kaveri tekee erittäin hyvää ja siistiä jälkeä, hänet saa aina puhelimella kiinni ja yleensä hänet saa paikalle niin lyhyellä varoitusajalla, että itseä hävettää. En tiedä miten hän ehtii, mutta niin vain on luotettava työmies, ettei muita kannata kysellä.

Pitänee käydä viikonloppuna ottamassa kuvia tontilta ennen töiden alkua.