Istuu kuin valettu

Torstaina aloin patistella itseäni betonin tilaamiseen. Vaan sattuipa niin kivasti, että säätiedotus lupasi sadetta seuraavsi viikoksi. Perjantaina aamulla havaitsin, että ennuste lauantaille oli pilvipoutaa, joten soitin Laurilan Betoniin ja tiedustelin, josko nopealla aikataululla olisi betonia saatavilla. Olihan sitä.

Eilen sateessa mitattiin Merjan kanssa anturamuotit tarkemmin kohdilleen. Illalla tuli vettä kaatamalla, mutta onneksi sade oli aamuksi lakannut. Muotitkaan ei täyttynyt vedellä, kun viilsin eilen muovit auki anturan pohjasta.

Varokaa miehiä työssä! 

Pyysin Heikin kaveriksi valuutalkoisiin. Appiukon epäröinnistä huolimatta anturamuotit kestivät valun komeasti. Rännillä kun valetaan, ei noin matalassa valussa hirveää painetta muoteille synny.

Huomenissa on sitten naputeltava anturan kylkeen linjalautoja muurausta varten. Tuoreeseen betoniin naula vielä uppoaa, maanantaina on jo myöhäistä.

Valu lähenee

Hitaastihan tämä etenee, mutta etenee kuitenkin. Askartelin eristeet pilarianturoiden pohjalle. Väänsin myös raudat valmiiksi muotteihin. Kaikki perintönä saatu sidontalanka tuli käytettyä talon anturoihin, joten huomenna on tiedossa rautakauppareissu.

Aluksi ajattelin suoristaa rakennuksen anturamuotin murskeella, mutta sehän toimi kuin kertakäyttölusikka naudanfileeseen. Onneksi pressun alta löytyi (homeista) 30 mm lautaa. Päätin käyttää sitä, jotta anturan pinnasta tulee edes melkein suora. Pohjassa oli heittoa enimmillään yli 60 mm. Sellaista alkaa olla aika paha kompensoida muuratessa. Onnistuu toki, mutta tässä vaiheessa sujui helpommin.

Seuraavaksi pilarianturoiden raudat pitää sitoa ja muotit laittaa paikoilleen. Sen jälkeen muovi rakennuksen anturamuottiin ja raudat perään. Sitähän voisi ensi viikolla valaa anturat, jos sunnuntaina ehtii askarrella tämän parissa.

Ulkorakennuksen pohja

Tämäkin ihme pääsi tapahtumaan, että allekirjoittanut aktivoitui rakentelemaan. Potkuna hanurille toimi lähistöllä pyörinyt pieni kivuri, jonka sain diilattua tasailemaan meidänkin ulkorakennuksen pohjan.

Pakko myöntää, että äkkiä se muisti alkaa prakaamaan. Viime syksynä ulkorakennuksen pohjille kärrättiin neljä kuormaa mursketta, jottei vesi lkaisi kerääntyä lammikoiksi. Olin aivan varma, että pohjalta pitää kaivaa tuodut murskeet sivuun, jotta korko menee oikein. Vielä mitä! Pääsuunnittelijan mitattua korkoja, totesimme pohjan olevan kutakuinkin hyvällä korolla, joskin hieman kallellaan.

Viime viikolla käväisin Hämeen rakennuskonevuokraamossa ja järkkäilin 400 kiloisen tärylätkän tontille. Keskiviikkoiltana täryytin pohjan ja torstaiaamuna vuokrafirma hakikin jo vehkeensä pois. Sitten soittoa kunnan mittamiehille, jotka lupasivat tulla merkitsemään nurkat ensi maanantaina.

Perjantaina illalla havaitsin kuitenkin tikut paikoillaan. Miehet olivatkin  käyneet paikalla suunniteltua aiemmin. Sehän sopi. Tänään sitten piti taas vaivata päätä anturapaikkojen laskemisella ja mittomisella. Piheyden puuskassa en raaskinut ostaa Formexin muotteja piharakennukseen pilareita lukuunottamatta. Niinpä nyt päätin kokeilla anturoiden valamista käyttämällä harkkoja muotteina. Saas nähdä miten käy. Ainakaan pohja ei ollut ihan tasainen, joten jotakin vippaskonsteja tässä pitää kehitellä. Kyllähän ne talon Formexi-muotit oli aika äkkiä kyhätty paikoilleen... Mutta eipä nyt toisaalta varastojen pohja ole niin suuri, että siinä itseään erityisesti rasittaisi.

Anturamuotit eivät vielä ole paikoillaan. Varaston vasempaan päätyyn tulee puusuoja, joten anturoissa on taas vähän kulmia.

Kuva vakipaikalta,

 Seuraavaksi pitää vääntää raudoitukset anturamuotteihin ja laittaa ne eristeineen paikoilleen (siis anturan alle 5 cm eristettä). Kumma kyllä, vähän sormet syyhyää päästä muuraamaan. Sairasu kai se on tämäkin!?!?

Anturat ja kaksi pekoniautoa

Nähtävästi tapahtuu joko blogissa tai tontilla. Molempia ei oikein samalla ehdi ja jaksa.

Tiistaina kaivurikuski sai pohjan kuntoon. On muten uskomatonta, miten helpon oloisesti kaivurilla saa pohjan tasaiseksi. Olin hommissa mukana käyttämässä täryä. Täryttely on kyllä raskasta hommaa ja se vaatii malttia. Tiistaina myös kunnan mittamiehet kävivät merkitsemässä talon paikan, joskin kulmista kaksi oli "haamukulmaa", kun talo on kaikkea muuta kuin suorakaide.

Keskiviikkona asentelimme Formexin anturamuotteja. Asentaminen kävi kyllä näppärästi. Joku (= minä) oli tosin laskenut muottien määrän niin tarkalle, että lopulta jäi yhtä vajaaksi. Niinpä yhden väliseinän anturamuoti valmistui harkoista ja muovista. Koko talon pohjan muotittaminen harkoilla olisi kyllä ollut aika työlästä, koska kulmia on vähän joka suuntaan. Meidän tapauksessamme valmismuotti oli oike ratkaisu, vaikka muottien hinta on kyllä kokonaisuudessaan ylimääräistä kulua. Välillä on vaan rahabudjetin lisäksi mietittävä myös aikabudjettia.

Anturamuotit melkein valmiina.

 Torstaina saimme aamupäivän aikana anturamuotit asenneltua loppuun ja pilarianturat raudoitettua. Kannoimme harkkoja muottien tueksi ja valun aikana saimme huomata, että tämä oli täysin oikea ratkaisu. Harkottomista kohdista Formexit tuppasivat hieman leviämään, vaikka valu oli vain 200 mm korkea. Tilasin betonia 9 kuutiota, kun tarkka laskelma oli 8,2. Betonikuskin mukaan kyytiin jäi kottikärryllinen kuraa, joten tällä kertaa arvio osoui nappiin. Valu oli pakko tehdä pumppuautolla, koska talon pohja on n. 13 m x 13 m. Toisaalta pumppuauton kyytiin ei mahdu 9 kuutiota betonia, joten paikalle tuli erillinen pumppuauto ja kuljetustauto.

Ensi kertaa rakentaville huomautuksena, että valaminen on sitten todella hektistä hommaa. Siinä ei paljoa ehti ajattelemaan, pitää vaan toimia. Etenkin pumppuautolla kuraa tulee siihen tahtiin, että kahdella miehellä pitää kiirettä (toinen ohjaa letkua ja toinen tasoittelee lapiolla). Muottien tukemista ei kannata aliarvioida!

Kaksi "pekoniautoa", kuten Siiri niitä kutsuu.

Valmis valu

Merkitsimme muottien kylkeen korkeuttakin, jonka mukaan tasoitimme valun. Tänään tehty pikatarkastus osoitti kuitenkin, että anturan pinnassa on ainakin muutaman sentin heittoa korkeuden puolesta, joten ensimmäisen harkkokerroksen saa muurata aika korkealla saumalla.

Tänään sitten naputtelimme linjapukkeja hieman kovettuneen anturn kylkiin. Talon pohja näytti osuvan anturan päälle, joten on ainakin jotain tehty oikeinkin. Meinasin tosiaan aluksi mitoittaa pohjan liian suureksi, kun en ymmärtänyt, että kunnan mittamiehet merkitsevät talon ulkomitat, ei perustusmittoja (näissä on eroa n. 10 cm).

Saimme linjapukit valmiiksi. Vain korkeusmerkinnät jäi tekemättä. Huomenna pitäisi olla sadepäivä, joten pidän "pakollisen" vapaapäivän. Paikat alkaa ollakin se  verran hellänä ja väsy painaa, joten hyvä taukoilla hieman ennen muuraamisen aloittamista. No, jos pilvipeite vähän rakoilee, saatamme käydä merkitsemässä ne korkeudet valmiiksi.