LVI-järjestelmä

Mitäpä sitä selvää päätöstä enää pitkittämään. Kun on päätöksiä tehty, voi niistä raportoida tännekin. LVI-järjestelmä edustaa isoa osaa talotekniikasta ja sillä on suuri vaikutus energiatehokkuuteen, käyttömukavuuteen sekä -kustannuksiin, hankintakustannuksiin ja talon käytettävyyteen. Kuvataanpa tässä hieman päätösprosessia LVI-tekniikan osalta.

Joulukuussa minulle iskostui vahva visio LVI-tekniikasta. Ajattelin, että taloon tulee Niben tai Lämpöässän MLP, Uponorin lattialämmitys ja Valloxin vastavirta IV-kone. Käytännössä tästä listasta ei tule yksikään kohta toteutumaan. Täytyy myöntää, että se on puhdasta sattumien kauppaa. Astamessuilla olin hakemassa tietoa ja tarjouksia aika supeasta valikoimasta LVI-tuotteita. Messuosastolla palloillessani kiertelin vain tuntemiani toimijoita läpi, kun Talotekon osaston ohi hiippaillessani satuin pysähtymään syystä tai toisesta KotiLoimun osaston eteen. Loimuvirta tuli kyselemään, tarvetta maalämpöpumpulle. Pakko oli myöntää että tarve on ja niinpä sitten jutusteltiin tovi aiheesta. Loimuvirta esitteli Topwayn lattilämmitysjärjestelmää, kehui Stiebel Eltronin pumput, tottakai, ja kehaisi vielä Systemairin IV-koneitakin. Parasta oli se, ettei Loimuvirta kaupannut kauppamiehen lailla tuotteitaan, vaan puheista välittyi ennemminkin osaaminen ja varmuus edustamistaan tuotteista. Tiedätte varmaan, mitä tarkoitan, jos olette vastaavia "myyjiä" kohdannut. Itse on ollut vastaavia kokemuksia ainakin Pihlan Pirkanmaan edustajan kanssa ja Talotekon talomyyjän kanssa. Niinpä jäin mielenkiinnolla odottelemaan tarjousta KotiLoimun tuotteista.

Messujen jälkeen Kotiloimun Lindström asioi kanssani. Kävin keskustelemassa LVI-järjestelmästä paikan päällä ja sähköpostia on paiskottu suuntaan ja toiseen. Kaikissa asioissa Lindström on vastannut asiallisesti, kattavasti ja erittäin ripeästi esittämiini kysymyksiin. Eli ensiluokkaista toimintaa.

Jaarittelun jälkeen se mielenkiinoisempi osuus, eli valitsemani tekniikka ja perustelut valinnoille.

• Maalämpöpumppu. Stiebel Eltron WPC 5. Laitteesta huokuu saksalainen jämäkkyys. Kokonaisvaikutelma on, että kaikki on otettu huomioon. Toisin kuin yleensä, varaaja on laitteen alaosassa, koska näin sen on ajateltu vaimentavan viimeisetkin kompressorin värinät. Laitteen osat on tehty Saksassa ja ne on tehty nimenomaan lämpöpumppua varten. Koko laitteelle on 3 vuoden takuu ja kompressorille 7 vuoden takuu. Käytännössä Stiebel Eltronin laatuvaikutelma sai minut hylkäämään ajatuksen suomalisista pumpuista. Hirveää hintaeroa ei eri valmistajien pumpuissa ainakaan omalla kohdallani ollut, ja Stiebel Eltronin osalta järkevä hinta (no, MLP:tä ei hinnalla voi perustella) oli toki yksi valintakriteeri. Joskaan ei se ratkaiseva.
• Lattialämmitysjärjestelmä. Topway. Topwaylla ei taida Suomessa KotiLoimun lisäksi olla edustusta. Laadukkuus huokuu tämänkin valmistajan komponenteista. Saamme ihan poskettomaan hintaan lattialämmitysjärjestelmän lcd-näytöllä ja hyvillä säätöominaisuuksilla. Tämän valintaa ei tarvinnut lainkaan miettiä.
• Ilmanvaihto/lämmöntalteenottolaite. System Air VR 700 DCV. Pyöriväkennoinen laite korkealla vuosihyötysuhteella. Päädyin pyöriväkennoiseen laitteeseen koska vaihtovirtakone olisi vaatinut etulämmitystä varten oman maapiirin. Tähän laitteeseen ei etulämmitystä välttämättä tarvita. Voihan vastavirtakoneenkin tehdä ilman etulämmitystä, mutta sitten laskee hyötysuhde radikaalisti. Tässäkin oli hinta ihan asiallinen, toivottavasti laite on niin hyvä kuin jutut kertovat.
• Viilennys. Kanavapatteri. Viilennyksen kanssa oli vähän soutamista ja huopaamista. Lopulta päädyin kuitenkin kanavaviilennykseen, kun Lindströn vakuutti sen toimivuuden olevan kiinni kanavapatterin mitoituksesta (yleensä nämä kuulemma alimitoitetaan). Kanavaviilennys vaatii tetysti paljon eristämiseltä. Toisaalt konvektorit tuottavat kylmää paikallisesti. Jotenkin kanavaviilennys tuntui miellyttävämmältä ratkaisulta. Kuten näkyy, tätä on vaikea perustella, kyllä tässä ihan mutu-tuntumalla mennään. Kerron sitten ensimmäisten käyttökokemuksien yhteydessä, miten tämä onnistui.

Otan KotiLoimun kautta myös IV- ja KVV-työt. Kaikki asennukset tehdään alihankintana. Mielenkiinnolla odotan, miten KotiLoimu saa lunastettua ne odotukset, jota LVI-järjestelmään ja -urakkaan olen asettanut. Työskentely tähän asti on ollut todella mallikasta, toivottavasti sama meno kantaa projektin läpi.

Vihdoinkin rakennekuvia

Tänään tuli sähköpostissa lopulta rakennekuvia. Viikonloppuna taitaa siis olla ohjelmassa harkkomäärien ja muiden perustustarvikkeiden laskemista.

LVI-töiden urakka alkaa olla sovittuna, mutta palataan siihen jahka on nimet paperissa. Huomenissa pitäisi lähettää LVI- ja sähkökuvat tulostettavaksi johonkin painotaloon.

Sää ei ainakaan vielä ole suosimassa maaliskuun rakentajaa. Ainakin ehditään kysellä perustustarvikkeista tarjoukset vielä hyvin, vaikka rakennekuvien saamisessa vähän kestikin.

Uponorin lattialämmitys ja Niben maalämpöpumppu

Saatuani valmiit LVI-kuvat kyselin pari tarjousta koko LVI-urakasta. Tuohon aiempaan pumppupähkäilyyn voidaan lisätä

• Nibe 1245-6kW sisältää 140 m kaivo (10 m teräsputkella) ~14500 €.

Ja lattialämmityseen

• Uponor: suunnitelma, asennus, tarvikkeet, tavalliset termostaatit n. 4100 €

Kaivojen ja pumppujen mitoituksessa ei ole ollut juuri eroja, joten tuo 6 kW pumppu 135 - 140 metrin kaivolla lienee oikea yhdistelmä.

Ensimmäinen LVI-urakkatarjous vaikutti ihan asialliselta. Odotellaan se toinen vielä ja eiköhän sitten tämä homma ala olla taputeltu siten, että voi tehdä päätöksiä.

Takan korvausilma

Tässä on viime päivät pohdiskeltu takan korvausilmaa. Kyllä, iv-koneeseen on tulossa takkakytkin. On nähty parikin esimerkkiä ihan vastikään valmistuneista taloista, joissa takan sytyttäminen on kuitenkin työn ja tuskan takana. Niinpä emme halua rakentaa taloa, jossa takka ei sitten pelitäkään.

Olemme siis päättäneet, että takalle tehdään korvausilmaventtiili. Hyvä. Mutta miten se toteutetaan? Se onkin hankalampi kysymys. Ei vähiten siksi, että hyvin monet tahot ovat lähtökohtaisesti sitä mieltä, ettei takalle tarvita korvausilmaventtiiliä. LVI-suunnittelijamme totesi aloituspalaverissa, että he Vesitaidolla suosittelevat aina korvausilmaventtiiliä takalle. Suunnittelijan ehdotus oli laittaa lautasventtiili lattialle ja ulos Ross-tuuletuspaalu. Varmaan ihan toimiva ratkaisu, mutta siinä on estetiikka paiskattu romukoppaan.

Niinpä laitoin takan myyneen Oriveden Värin kautta asiasta kyselyä Tulikivelle. Oriveden Värin Harri olikin sitten jutellut asiasta monen eri tahon kanssa. Lopputulemana hänellä oli useampi ehdotus, miten asian voisi hoitaa:

• Ei laiteta ollenkaan korvausilmaventtiiliä. Takkaa sytytettäessä avataan ikkuna.
• Takan alle laitetaan Tulikiven korvausilmalaatikko. Tällöin ilma johdetaan ulkoa suoraan takan alle. Ongelmana on, että systeemissä ei ole sulkuventtiiliä. Koska hormipelti on kiinni-asennossakin aina hieman auki, kävisi tällä järjestelmällä piipussa aina veto. Lisäksi tuloilma on pakkasella kovin kylmää. Järjeselmän huoltaminenkin on kovin hankalaa. EDIT 21.7.2015: Tulikiven korvausilmaventtiilinkin saa suljettua, lisätietoa Tulikiven sivuilla: http://www.tulikivi.fi/tuotteet/Korvausilmasarjat 
• Laitetaan korvausilmaventtiili kattoon.
• Laitetaan korvausilmaventtiili seinälle takan läheisyyteen.

Harri itse ehdotti näistä viimeistä vaihtoehtoa. Venttiili laitettaisiin seinälle 1-1,5 metrin korkeudelle. Tällaisen venttiilin voi sulkea, huoltaa ja tuloilma ehtii lämmetä hieman ennen takalle menoa. Tämä vaikutti myös omasta mielestäni järkevimmältä ratkaisulta, joten luulen, että teemme näin. Kerron sitten toteutuksesta ja toiminnasta joskus, kun olemme päässeet niin pitkälle.

EDIT 21.7.2015: Tässä yhteydessä jäi mainitsematta, että tuloilmaputkea rakennettaessa on syytä huomioida veden kondensoituminen kylmille pinnoille. Esimerkiksi seinärakeniden sisälle jääviltä osin putki tulisi eristää.

Asta Rakentaja 2013

Kodin Terralta saatujen ilmaislippujen siivittämänä kävimme eilen Asta-messuilla. Merjan kannalta tiedossa oli vähän tylsä reissu, koska selvityslistalla oli niinkin jänniä asioita kuin lattialämmitys, maalämpöpumppu, IV-kone, ja viemäri- sekä sadevesiputket.

Olin tehnyt listan valmistajista, joita käyn tapaamassa. Lattialämmityksestä kävin kyselemässä Warmian ja Uponorin osastoilla. Messuvierailun jälkeen laitoin Warmialle tarjouspyynnön ja Uponorilta pitäisi jonkun olla yhteydessä myöhemmin.

Piipahdin Meltexin osastolla kyselemässä salaojista ja muista maanrakennustavaroista. Kotona sitten havaitsin, että Meltex myy myös lattialämmitystä. Niinpä latoin siitäkin tarjouspyynnön.

Maalämpöpumppua olin ajatellut kysellä Nibeltä, Lämpöässältä ja Kaukoralta (Jämä). Messuilla sitten tajusin, että ei ole kovinkaan hyödyllistä keskustella pumpuista valmistajan kanssa, joten siirsin kiinnostukseni pumppumyyjiin. Lämpöykkönen tekee mielellään avaimet käteen -myyntiä, mutta he lupasivat eritellä tarjouksessa lämpökaivon poraamisen, jotta voin vertailla sitä KS Geokonsultin hintaan. Honkoliini myy, asentaa ja huoltaa IVT:n lämpöpumppuja. IVT oli kuulemma voittanut jonkun testinkin vastikään. Vaikutti kiinnostavalta vehkeeltä. No, myyntipuheet on myyntipuheita, katsotaan sitten, miltä tarjoukset näyttävät. Satuin myös Kotiloimun osastolle. Heidän myyjänsä kertoi Stiebel Eltronin maalämpöpumpuista ja Topwayn lattialämmitysjärjestelmästä. Molemmat herättivät kiinnostukseni. Vielä kävin Greenheatin osastolla kysymässä yhteystiedot tarjouspyyntöä varten. Jämän edustaja siis ohjasi minut Greenheatille, joka on Jämän edustaja Pirkanmaalla.

Vähän noissa pakettitarjouksissa huolettaa kustannusten karkaaminen lapasesta. Toisaalta vastuukysymykset olisivat selvempiä, jos lämmitysjärjestelmä tulisi yhdeltä toimittajalta.

Merja bongasi messuilta meille myös tarjouksen Franken komposiittialtaista keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen. Saimme myös tarjouksen liesikuvusta. Kävimme myös Allawayn osastolla ihmettelemässä keskuspölynimureita ja niinpä laitoin eilen Allawaylle suunnittelu- ja Puzerille tarjouspyynnön imurista.

Käytyjen keskustelujen perusteella aloin miettiä, onko sittenkään järkevää väkisin laittaa Valloxin vastavirtakonetta. Olisiko pyöriväkennoinne  kuitenkin parempi? Ei tarvitsisi sitten laitella maapiiriä etulämmitystä varten. Laitoin tästä kyselyä LVI-suunnittelijalle. Jospa meillekin löytyisi meille sopiva kokonaisuus.

LVI-suunnittelua

Kävin eilen palaverissa Vesitaidolla. Kävimme läpi talomme vaatimukset ja allekirjoitimme suunnittelusopimuksen.

Lapsenmielisesti olin ajatellut, että LVI-tekniikka on nyt selvä homma, koska päädyimme maalämpöön ja sain vinkkiä IV-koneestakin. IV-koneeksi siis laitetaan Valloxin 150 tai 200. LVI-suunnittelija kuitenkin totesi heti alussa, että hän ei suosittele IV-koneen esilämmitystä maalämpökaivosta, koska se syö MLP:n hyötysuhdetta. Maalämpökaivon hyödyntäminen vaatisi myös kaivon poraamista n. 20 m syvemmäksi (kustannus tälle noin 700 e). Esilämitystä ei kannata hoitaa sähköllä, koska sitä sitten kuluu ihan riittävästi. Suunnittelija ehdotti seuraavia vaihtoehtoja:

1. Ei esilämmitystä. Tällöin IV-koneen vuosihyötysuhde laskee noin 60 %, kun se esilämmityksen kanssa on ~70 %.
2. Esilämmitys hoidetaan erillisellä maapiirillä. Tällöin kaivetaan pihaan putkea ja laitetaan erillinen kiertovesipumppu pyörittämään nestettä piirissä.

Tähän pitää tietysti sekoittaa vielä maaviileä ja maakylmä. Vaihtoehdot ovat seuraavat:

1. Jos IV-koneen esilämmitys hoidetaan erillisellä maapiirillä, voidaan samaa piiriä käyttää maaviileään. Tämä riittää käytännössä huoneilman parin asteen viilentämiseen. Suurempi hyöty onkin se, että tällä saadaan tuloilmaa kuivemmaksi ja siten miellyttävämmäksi. Tässä taitaa suurin kustannus tulla maan kaivamisesta. Putki maahan ei maksane montaa sataa ja kiertovesipumpussakin puhutaan muutamista satasista.
2. Jos halutaan enemmän viilennystehoa, tarvitaan maakylmää. Tällöin kattoon tai seinään laitetaan erillinen puhallinkonvektori viilennystä hoitamaan. Konvektori on tietysti tilakohtainen, joskin sen voi sijoittaa meillä esimerkiksi eteiseen. Tällöin kuitenkin pitää nukkua ovet auki, jos haluaa, että viileä ilma kulkeutuu myös makuuhuoneisiin. Konvektori maksaa karkeasti noin tonnin.

Tästä kaikesta hämmentyneenä surffailin illalla maalämpöfoorumilla. En ainakaan vielä löytänyt yhtään ratkaisua, jossa IV-koneen esilämmitys olisi hoidettu omalla maapiirillä. Sitäkin useammalla oli esilämmitys hoidettu porakaivolla.

Aivan alun alkaen olin ajatellut, että taloomme tulee MLP ja siihen kaveriksi konvektori. Enää en osaa olla asasta yhtä jyrkkää mieltä. Tuntuu, että joka asia maksaa lisää sen kuuluisan tonnin. Olisi toki kiva rakentaa siten, että ajatellaan vaan toimivuutta ja asumisviihtyvyyttä, mutta pakko on myöntää, että kaikkea ei voi tehdä näin budjetin vuoksi. Tässä ollaan siis meidän kohdalla surullisen kuuluisissa valintakysymyksissä, joissa harvoin olemme osanneet mennä sen investointikustannuksiltaan järkevimmän ratkaisun mukaan. Vähän sekin mietityttää, että jos viilennyksen hoitaa pelkällä IV-koneella, kärsimmekö kesäisin paahtavasta kuumuudesta?

Viikonloppuna on ASTA-messut. Siellä tapaa kauppamiehiä, joista joku saattaa hyvällä tuurilla pitää hallussaan jonkilaista tiedonjyvääkin. Toivottavasti sieltä löytyisi apua ratkaisun tekemiseen. Olisi myös hienoa, jos jollain tämän blogin lukijoista olisi kokemuksia tai ajatuksia aiheeseen liittyen ja vieläpä jakaisi ne kommenttien muodossa :)

Lupahakemus ja talokyltti

Hain lupakuvat ja talokyltin viime viikolla Talotekolta. Viikonloppuna kiertelin naapurit läpi. Naapureiksi katsottiin kaikkiaan kuusi taloutta, koska myös kadun toisella puolella olevat talot huomioidaan. Tuo naapurien kuuleminen on kyllä hyvä juttu, koska tulee hieman jutusteltua alueella asuvien kanssa. Kenelläkään ei ollut mitään poikkipuoleista sanaa suunnitelmista (rajanaapurit hyväksyivät lämpökaivon paikankin), joten maanantaina soittelin pääsuunnittelijalle ja sovimme tapaamisen eiliselle. Kävimme lupahakemuksen liitteineen läpi. Kaikki tuntui olevan kunnossa ja pääsuunnittelija lupasi viedät hakemuksen kuntaan tämän viikon aikana! Hän muistutti talokyltistä, joka vielä eilen lojui eteisen nurkassa kotona. Mutta tässäpä nyt todistusainestoa, että tontilla on. 

Kävimme samalla projektin seuraavaa vaihetta läpi. LVI- ja sähkösuunnittelijat pitää kilpailuttaa ja kuvat saada tekoon. Tämänkin olisi voinut hoitaa vireille jo aiemmin, mutta eipä tässä vielä kiire tule. Sainkin tänään jo ensimmäiset tarjoukset suunnitelmista. Huomenissa ropisee varmasti lisää.

Samoin pitäisi maaurakoitsijaa tiedustella. Keskustelimme pääsuunnittelijan kanssa siitä, miten perustusten teko tullaan hoitamaan. Päädyimme sellaiseen tulokseen, että maatyöt pitäisi aloittaa maaliskuussa, kun (jos) pakkaset lauhtuvat. Tilaan koneen tontille ja hankin itse erikseen salaojat, kaivot ja muut kilkkeet ja asennan ne itse. Samoin routaeristys olisi omia hommia. Anturat pitäisi saada valettua ennen huhtikuun 10. päivää ja sitten voisi omatoimisesti muurata sokkelin. Talopaketti tulee viikolla 19. Puuhakas kevät tiedossa ja sanoisin jopa, että "on jännää!".

Vielä to-do -listalla komeilee liittymien tilaus. Yritän tällä viikolla saada hommat niiltäkin osin eteenpäin. Ehkäpä tuttua sähkäriäkin pitäisi varottaa alkaneesta taloprojektista :)

Pähkäilin myös talon valaistusta ja etsiskelin erinäisiä vaihtoehtoja valaisimiksi. Erityisen kiinnostunut olen tällä hetkellä Hellan S100 ledispoteista, joilla voisi hoitaa yleisvalaistuksen. Hinta on tietysti vähän kova, mutta näiden pitäisi olla laadukkaat ja spottien Ambient-toiminto on kiehtova. Spotit saisi varmasti halvemmallakin, mutta kannattaako sitten tässä säästää? Sähkövimpaimissa laadulla on iso merkitys, sen halvan saa sitten pian vaihtaa uuteen. Näiden lisäksi katselin epäsuoraa valaistusta ledinauhoilla toteutettuna, mutta siinäkin joutunee panostamaan laatuun yhtälailla, ks. Valokas.fi.