Takuukorjaukset osa II: eteinen

Eteinen on vaivannut meitä talon valmistumisesta asti. Se on ollut valju ja selvästi kaivannut jotakin. Alun alkaen suunnittelimme jonkinlaisen puuhahmotelman laittamista seinälle, mutta se sitten jäi. Jossain kohtaa jostain kaupasta (taisi olla Löytötex) tarttui matkaan alla kuvassa näkyvä metallinen puu. Se on hieno, muttei yksinään mitenkään ratkaissut eteisen ongelmaa. Kuvassa näkyy myös monessa muutossa mukana kulkenut tamminen lipasto, joka sai tässä talvella valkoisen värin ylleen. Tuosta lipaston värjäämisestä sitten lähti sysäys tehdä eteiselle viimein jotain ratkaisevaa. Aloimme miettiä väriä eteisen seiniin. Aikanaan kun maalasimme seiniä, päätimme maalata eteisen ja olohuoneen seinät puhtaan valkoisella maalilla. Makuuhuoneiden vaalea harmaa tuntui liian tummalta näihin tiloihin. Olohuoneessa homma toimii, koska siellä on musta takka, mustaa seinää ja keittiössä oranssia ja mustaa. Eteisessä väriratkaisu ei kuitenkaan toiminut. Pahin ongelma taisi olla se, että katto ja seinät olivat samalla värillä. Eli seinät eivät erottuneet katosta. Totesimme, että seiniä pitäisi maalata. Emme kuitenkaan päässeet lopputulokseen siitä, millä värillä ja mikä osa eteisen seinistä maalataan.

Pliisua on. Ovet katoavat seinään ja seinä ja katto on yhtä ja samaa tuubaa.

Lopulta ratkaisumme oli sisustussuunnittelija Anu Niemi Suunnittelutalo Niemi Oy:stä. Merjan FB-ryhmässä joku suositteli Anua.

Saimme Anulta edellisviikolla ehdotelman eteisen ehostamiseksi. Tyttöjen huoneiden ovien väliin hän oli suunnitellut Ikean BESTÅ-palikoista koostuvan ryhmän. Seinien sävyksi Anu ehdotti Tikkurilan PRO GREY 1923 -svyä.

Viime viikonloppuna haimmi Ikeasta kaappeja, koska BESTÅ-mallisto on muuttumassa ihan lähiaikoina. Eilen Säde ja Merja hakivat Oriveden Väristä maalia, kun kyläilylle tulossa ollut perhe peruuttikin visiittinsä aamulla. Pitihän tyhjä viikonloppu hyödyntää.

Sattuneesta syystä seiniä ei tarvinnut juuri tasoitella. Maalasin eilen illalla seinät kertaalleen ja tänään aamulla toistamiseen. Pieni pälyily osoitti, että kaksi maalauskertaa riittää ja niinpä naputtelin listat takaisin paikoilleen iltapäivällä.

Sävy istuu seiniin täydellisesti. Sävy tuntuisi olevan hyvin lähellä makuuhuoneissa käytettyä NCS S 1000-N:ää. Merja totesi seinistä, että ne näyttävät nyt siltä kuin olisivat aina olleetkin tuollaiset harmaat. Olen samaa mieltä, niin hyvin tuo toimii. Myös Ikean BESTÅ-rakennelma sopii tyyliimme. Emme olisi ikimaailmassa hakeneet mitään ratkaisua tuohon Ikeasta... Mutta hyvä siitä tuli. Suunnittelija piirteli tuohopn vielä yhden irrallisen yläkaapin avainkaapiksi. Harkitsemme vielä, laitammeko sitä paikalleen, vaiko emme.

Eteiseen tulee vielä tummanharmaa matto peilikaapin mitalle. Tässä yhteydessä voisinkin todeta, että kun suunnittelette talojanne, suunnitelkaa niihin tuulikaappi, jossa on kengille säilytyspaikka. Meilläkin se oli must have -listalla, mutta silti se jäi tekemättä. Nyt vähän harmittaa, kun kengissä tulee hiekkaa sisälle asti. Sehän kulkeutuu tuossa mukavasti, kun Siiri kipittelee omaan huoneeseensa.

Eteisen kattovalaisimissa on muuten vielä kellertävän väriset lamput. Korvaan ne tässä yhteydessä puhtaan valkoisella valolla. Olin suunnitellut päivänvalo -polttimoita, mutta Valotornista hankkimani Altalite -polttimoista on hajonnut jo kaksi, joten kalliiksi tulee. En oikein löytänyt netin syövereistä korvaavia järkevällä hinnalla. Bauhausista löytyi Airamin päivänvalopolttimoita, joskin nahkeasti niitäkin. Ostin testiin ledipolttimon, jonka RA oli vähän heikohko ja energiasäästöpolttimon, jonka RA oli parempi. Molemmat vaikuttavat ihan hyviltä. Energiasäästölamppu maksoi kympin luokkaa ja ledipolttimo n. 20 €. Kallis se on sekin, mutta halpa päivänvaloledipolttimoksi. Ajattelin korvata hajoavat Altalitet päivänvaloledipolttimoilla kriittisimmissä paikoissa. Muihin paikkoihin, kuten vessaan, taidan kokeilla puhtaan valkoisia ledipolttimoita. Niitä oli vähän paremmin tarjolla ja hintakin on kohtuullisempi (kuin päivänvaloissa).

Suunnitelmia vuodelle 2015

Viime viikonloppuna askartelin lainahakemuksen pankkiin. Tarkoitus oli vinkua rahoitus piharakennuksen toteuttamiseen. Hommahan on jo aluillaan, kun maassa on perustukset valmiina.

Tänään tuli pankista myönteinen päätös, joten tälle vuodelle tulikin yhtä jos toista askarreltavaa. Vähän tässä alkaa kaipailla ulkovarastoa. Tekninen tila alkaa pursuta tavaramäärästä, kun sinne on sullottua kaikkea tärkeää painepesurista tyttöjen polkupyöriin.

Vuosi 2015 alkaa siis tarjouskyselyillä. Budjettia varten minulla olikin jo piharakennuksesta kokonaisuudessaan tarjous pyydettynä. Pitää kysellä sen pitävyyttää tällä hetkellä ja kaipa sitä voisi muutaman vertailevankin kyselyn tehdä.

Joulun nurkilla meillä kävi sisustussuunnittelija ensi visiitillä. Ihan pyynnöstä. Olemme havainneet eteisen jääneen jotenkin puolittaiseksi, sekä toiminnallisuuden että erityisesti visuaalisuuden puolesta.  Samoin kaipailimme vinkkejä olohuoneen sohvista (jotka vaihdetaan joskus hamassa tulevaisuudessa), olohuoneen sohvapöydästä ja olohuoneen / ruokailutilan verhoratkaisuista. Tänään suunnittelija esitteli alustavaa ehdotustaan meille. Hyvältä näytti suunnitelmat. Pahasti näyttää siltä, että joudun uudestaan maalaushommiin eteisessä jo näin varhaisessa vaiheessa. Eteisen valju värimaailma harmittaa sen verran, että tartun telaan kyllä ihan mielelläni.

Väliaikatiedot pintamateriaaleista

Mittailimme viime viikolla seinäpinnat, jotta saadaan tilattua pintamateriaalit Oriveden Väristä. Pekka laittoi maanantai-iltana määrät ja jo eilen aamulla Harri oli vastannut ja esittänyt tarkentavia kysymyksiä. Totesimme, että on parasta mennä koko perheen voimin katsomaan vielä kertaalleen meidän tekemät tapetti-, laatta- ja laminaattivalinnat ja samalla katsotaan työhuoneen seinään sopiva harmaa sävy.

Aiempi ajatukseni oli, että työhuoneeseen tulee kukallista tapettia, mutta Paapiista tilaamani mustavalkoinen pöllökangas johdatti ajatukseni siihen, että on parempi maalata seinät neutraalisti ja käyttää värejä sitten verhoissa ja mahdollisissa seinälle pingotettavissa kankaissa. Ihania Marimekko-paloja nimittäin odottaa varastossa juuri seinälle päätymistä. Samoin Siirin huoneeseen pitää valita sopiva vaalea violetti väri, sillä Siiri haluaa Tau-nallen värisen huoneen ja Taullahan on violetti mekko. Treffit Harrin kanssa on sovittu lauantaiksi.

Viime viikolla tuli muuten valaisinkuorma Valotornista. Osa tavaroista jäi vielä jälkitoimitukseen, mutta nyt meillä on sitten meidän aso-kolmiossa mukava määrä valaisinlaatikoita täydentämässä meidän tyylikästä sisustusta. Meille on useammassa muuttotilanteessa käynyt niin, että uutta kotia varten on tehty hankintoja ja niitä on sitten säilytetty siihen saakka, että ollaan päästy muuttamaan. Surkuhupaisin taisi olla 39-neliöinen yksiöni, jossa asuimme puoli vuotta yhdessä ja lopulta sängynaluset ja kaikki paikat olivat täynnä uuden kodin tavaraa. Sellainen tilanne alkaa olla nytkin, tosin neliöitä on tuplasti, mutta onpa meitä asukkaitakin tuplasti. Pekka pitää loppuviikolla palaverin meidän vastaavan mestarin kanssa ja toivottavasti ollaan sitten viisaampia siitä, uskalletaanko jo irtisanoa meidän väliaikainen asunto. Meillä on 3 kk:n irtisanomisaika, joten jos muuttoa suunnittelee marraskuun lopulle, pitää koti irtisanoa jo kahden viikon päästä. Jännää!

Takka saapui ja on asennettu

Viimeajat ollaan vietetty ahkerasti kesäresidenssillä, enkä ole jaksanut raahata konetta mukaan. Koitetaanpa nyt purkaa tästä aiheutunutta bloggaussumaa.

Takka saapui 1.7.. Samana iltana kannoimme kivet sisälle ja valmstelimme takkamuurausta, joka oli sovittu tiistaille. Hieman aiheutti päänvaivaa Tulikiven sekavanoloinen kuva kivien oikeista paikoista. Päättelimme kuitenkin, että on tärkeintä, että kivet on jossain järjestyksessä ja kohtuullisen lähellä muurauspaikkaa.

Takka kannettuna sisälle.

Kun tiistaiaamuna tulin työmaalle, muurari olikin jo täydessä vauhdissa. Yritin pysyä pois jaloista, mutta puoliltapäivin kävin räpsäämässä kuvan muotoutuvasta takasta. Muurarin mielestä keskeneräistä työtä ei sitten sovi arvostella :) Ei arvostella muurausta, mutta arvostellaan takan kokoa. Takka on nimittäin juuri oikean kokoinen tuohon paikalle, korkeus ja leveys osuivat ihan nappiin. Hyvä me!

Päivän päätteeksi takka olikin sitten jo pinnoitettu. Vain saumaus ja luukut puuttuvat.

Takka muurattuna. Saumausta odotellessa.

Nyt vain odottelemme, että muurari käy viimeistelemässä takan. Jos tässä kohtaa voi kuitenkin todeta, että takkavalintamme osui ihan täysin nappiin!

Lisää kuvia luonnollisesti, jahka takka on täysin valmis.

Tapetit

Tuli luvattua kuvia tapeteista. Mauuhuoneen tapetti löytyi Värisilmän GranDeco Sensation -tapettikirjasta. Tämä hypähti molempien silmille. Meidän perheessä molemmat osallistuvat (ainakin näennäisesti) tapettien valintaan. Toisaalta makumme on niin yksi yhteen, ettei valinta ole mikään ongelma.

Makuuhuoneen tapetti tulee saunanvastaiselle seinälle sängynpäädyn taakse.

Olohuoneeseen tapetti tulee työhuoneen ja olohuoneen väliselle seinälle, telkkarin taakse. Koska telkkari tulee tapetoidulle seinälle, pitää tapetin olla hillitty. Olohuoneeseen löytyi tyylikäs tapetti Suomen am-markkinointi Oy:n Soprano -tapettikirjasta.

Merja löysi nättiä kukkatapettia, joka  olisi sopinut loistavasti tytöille. Siiri olisi saanut tätä lilaa ja Säde vihreää.

Siiri kuitenkin haluaa ehdottomasti lilan maalatun seinän ja siihen perhostarroja. Niinpä Säde saa sitten vaaleanpunaisen seinän ja siihen jotain kivoja tarrakuvia. Merja tykästyi tuohon kukkatapettiin niin paljon, että sitä laitetaan työhuoneeseen. Mahdollisesti yhdisteltynä tuon lilan tapetin kanssa.

Meidän talon pintamateriaalit on valittu. Tsot.

Tapettikaupoilla

Siitä on jo useampi viikko, kun käytiin Oriveden Värissä ja sen reissun pohjalta valittiin laatat ja laminaatit. Lattiamateriaalit siis ovat kunnossa, mutta Pekka on useampaan otteeseen muistuttanut, että minun pitäisi poiketa katsomassa tapettivaihtoehtoja. Pekka oli edellisellä käynnillä merkinnyt joitain malleja muistiin, mutta mitään ei ollut päätettynä. Tänään sitten käytin 20 minuuttia tapettivalintaan ja päädyin kolmeen tapettikirjaan, joista valinnat hyvin todennäköisesti tehdään.

Kriteeri meidän tapetille on paksuus ja pinnan elävyys. Tykkäämme kuvioista, kiehkuroista ja kukista. Hyviä värejä voisivat olla harmaa, hopea, oranssi, turkoosi, violetti. Tällä kertaa meille ei tule mitään vihreää, sillä edellisessä kodissa oli kahdessa huoneessa limeä ja se oli aika paljon se. Samoin punainen värinä on kokeiltu, kun makuuhuoneen tapetin kukat olivat punaisia. Ruskeaa taas oli niin paljon joka puolella, että ruskeakaan tuskin on tällä kertaa meidän juttu. Ohut paperitapetti on ehdoton no no aiempien kokemustemme perusteella.

Meidän kriteerillä löytyi oikein potentiaalisia tapetteja ja voi olla, että aiemmasta suunnitelmasta poiketen myös tyttöjen huoneeseen tulee tapettia ainakin pienelle alueelle. Jää nähtäväksi, mitä Pekka ja tytöt sanovat vaihtoehdoistani, mutta eiköhän ne tapetit noissa kirjoissa ole :) Monien mielestä tapettien valinta on tosi hankalaa, mutta ei se mitään rakettitiedettä ole, ainakin jos etukäteen on jo ajatus tyylistä ja sävyistä.

Yleisvalaistus ledinauhoilla

Valaistus on LVI-tekniikan ohella toinen hankala osa rakentamista. Olemme asuneet vain heikosti valaistuissa asunnoissa, joissa on huoneessa aina se yksi klassinen hehkulamppu tuikkuna. Jotain siis piti / pitää keksiä talon osalta, ettei jatkossakin asuta hämäryydessä. Yksi osa meidän hämäräkammon kaatoa oli laittaa paljon ikkunoita, etenkin olohuone - keittiö - ruokailutila -akselille. Myös valaistus vaatii silti jtain muutakin kuin ne perinteiset kattoriiputtimet.

Aluksi innostuin Hellan Universal Design Spot S100 -valaisimista, mutta kovin olisi käynyt kalliiksi valaistuksen teko. lisäksi kattoon olisi saanut laittaa sopit jos toisenkin, ennen kuin valoteho olisi ollut riittävä.

Sitten hurahdin ledinauhoihin. Pitkään surffailtuani ja asiasta parin kaverin kanssa keskusteltuani, päädyin siihen, että kokeilemme yleisvalaistuksen tekoa ledinauhoilla. Epäsuora valaistus on päivän sana. Niinpä ajattelin laittaa seinille lähelle katon rajaa valolistan ja ohjata valokeilan viistosti kattoon. Eräs kaveri kuitenkin sai käännettyä mieleni niin, että suuntaankin valokeilan alas. Ledinauha upotetaan seinän viereen kattoon asennettavaan U-listaan tai kattolistan taakse, jos laitamme kattolistoja. Kattopinnaksi tulee maalatut kipsilevyt, joten sen puolesta listoja ei välttämättä tarvita.

En tietenkään ole ihan varma tämän ratakaisun toimivuudesta, joten pitäähän se kokeilla ennen kuin koko kämppä on nauhaa pullollaan. Niinpä tilailin interventin ihmeellisestä maailmasta pari muuntajaa, pari ledinauhaa ja yhden himmentimen. Muuntajat ja yksi nauha on jo kotiutunut, joten pääsin kokeilemaan, miltä viritelmä vaikuttaa. Tämä nauha oli lämmin valkoinen 3600 K ja teho 60 W / m.

Ajattelin laittaa kaksi tällaista nauhaa / makuuhuone ja kytkeä nauhan himmentimen perään. Tällä kokeilulla vaikuttaisi, että himmentimen tarpeen kanssa on vähän niin ja näin. Toisaalta tunnelman nimissä valoa voi aina leikata.

Mutta palailen tähän asiaan jahka himmennin ja toinen nauha joskus saapuvat.

Takapakkia olan takaa

Niin tuli kehuttua, että lupa pitäisi heltiä helposti. Tiistaina pääsuunnittelija lähetti sähköpostia, että kaavoitusarkkitehti ei puolla hakemusta ja rakennustarkastaja ei siten anna lupaa. Talo kun ei ole kaavan mukainen I 2/3. Olen sanaton. Juuri tämän välttämiseksi kysyin asiaa alussa rakennustarkastajalta ja näytimme suunnitelmia tarkastajalle kahteen otteeseen ennen luvan hakemista. Maanantaina pitää mennä palaveeraamaan kaavoitusarkkitehdin, rakennustarkastajan ja pääsuunnittelijan kanssa...

Paljoa paremmin ei mene pankkirintamalla. Tai mennyt vielä maanataina. Talotekon ensimmäinen lasku erääntyi viime perjantaina ja Kangasalan Säästöpankista ei sitten saatu lainapapereita kuntoon siihen mennessä. Onneksi meillä oli puskuria sen verran, että saimme laskun hoidettua. Tuskin olisivat Talotekolla hirveästi innostuneet, jos olisimme jättäneet maksamatta. Minulle soitettiin pankista maanataina iltapäivällä, että pitäisi mennä kirjoittamaan nimiä lainapapreihin, kun meillä kuulemma on erääntymässä joku talolasku. Näin päättyi pankkisuhteemme Kangasalan Aito Säästöpankin kanssa. Palvelun tasossa ei muutenkaan ole viime akoina kehumisen sijaa ollut, mutta jätetään suurempi vuodatus tekemättä.

Onko talohankkeemme siis ilman rahoitusta? Onneksi ei ole. Merja soitti Oriveden Osuuspankkiin viime perjantaina, kun homma oli jo selvästi mennyt puihin Säästöpankissa. Saimme ajan lainaneuvotteluihin samalle iltapäivälle ja saimme lainatarjouksen vielä samana iltana. Maanantaina saimme asian sovittua loppuun puhelimessa ja sähköpostilla ja eilen keskiviikkona kävimme allekirjoittamassa lainapaperit ja sopimassa pankkiasioiden siirtämisestä Oriveden Osuuspankille. Koko homma tuli hoidettua alle viikossa, kun Säästöpankissa asiaa vatvottiin syksystä alkaen. Suuri kiitos ja kumarrus vielä Oriveden suuntaan! Osoititte, että jossain sentään vielä oikeasti palvellaan asiakasta.

Jottei bloggaus menisi täydeksi itkemiseksi, kerron vielä eilisestä käynnistämme Oriveden Värissä. Kävimme sopimassa takan tilaamisesta. Lopulta meille siis tulee Kermansaven Kaltio grafiitin harmaana.

Hieman salaa haaveilin mustasta takasta (niin taisi Merjakin), mutta ajattelin, että se on liian hallitseva. Keittiöön tulee mustat alakaapit, joten ajattelin, että se voisi olla liikaa. Oriveden Värin Harri Tuomaala kuitenkin ehdotti grafiitin harmaata takkaa, koska se toisi yhtenäisen ilmeen olohuone-keittiö -akselille. Lisäksi hän ehdotti jotain voimakkaan väristä, mutta hillityn kuosista, tapettia olohuoneen työhuoneenvastaiselle seinälle. Lattiat tulevat vaaleiksi ja muut seinä valkoisiksi, joten kokonaisuus pysyy hallinnassa. Tilasta tulee kyllä hieno ja aivan varmasti meidän näköisemme! (Jos siis kunta vaan antaa luvan rakentaa sen, toim. huom.)

Harri esitteli meille laattoja ja lattiamateriaaleja, jotta voimme pohtia, mikä olisi meidän juttumme. Harri pääsi kyllä hienosti heti kärryille meidän maustamme, joten palaveri oli erittäin innostava. Mutta jauhetaan sisustuksesta lisää myöhemmin. Nyt pitää keskittyä lupa-asiaan ja toivottavasti saamme sen vielä jotenkin sovittua. Tulee iso itku, jos talon suunnittelu palautuu nollapisteeseen. Rehellisesti sanottuna en juuri nyt jaksaisi koko rulianssia alusta alkaen uudestaan.