Takana nelisen vuotta asumista, mitä tekisimme toisin?

Nyt lienee käsillä tämän blogin viimeinen postaus. Itseäni jäi suunnittelu- ja rakennusvaiheessa harmittamaan blogit, jotka päättyivät muuttopäivään. Mitä sitten tapahtui? Talo tuli valmiiksi, mutta vastasiko se asukkaiden toiveita? Tuliko siitä hyvä koti?

Tämä postaus on ollut omassa mielessäni parisen vuotta. Välillä jo luulin, etten tätä kirjoita. Nyt syyskyisenä lauantaina puran turhautumistani tähän. Toivottavasti joku rakentelija vielä erehtyy tänne ja saa tästä ajatuksia omaan projektiinsa. Kertaanpa ensin lyhyesti meidän talomme historian ja sitten listaan tuohon huomioita tekemistämme valinnoista ja tilojen toimivuudesta. Toivottavasti tämä tapahtuu noin suunnilleen jäsennellysti.

Talo Talvituulikin lyhyt historia

Taloprojektimme sai alkunsa vuonna 2012, kun meillä molemmilla paloi käämi rivitaloyhtiömme elämään. Silloisen rivitalon pätkän piti olla meidän kotimme ainakin tyttöjen koulujen loppuun asti, mutta mitta tuli täyteen ennen kuin ensimmäinen pääsi koulutaipaleelleen. Päätimme myydä asunnon ja siirtyä väliaikaiseen kämppään pohtimaan tilannetta.

Ajatuksissa kyti oma talo. Omilla rajoilla, omilla seinillä. Aikataulun piti olla väljä, ei mitään kiireitä, katsellaan rauhassa. Kuitenkin vielä vanhan asunnon olessa myynnissä Merja havaitsi kunnan tonttitarjonnassa mukavalla paikalla neljä tonttia, jotka olivat myynnisä tarjouskaupalla. Lähtöhinta oli niin kova, ettemme kuitenkaan jättäneet tarjousta. Toisaalta meitä mietitytti myös kaavan vaatimus puolitoistakerroksiesta talosta. Tonteista meni kaupaksi vain yksi ja muut tulivat uudelleen myyntiin, edelleen tarjouskaupalla. Päätimme tarttua tilaisuuteen ja tehdä vain vähän pohjahintaa korkeamman tarjouksen. Vain yksi tonteista, kahden tien risteyksessä oleva, kiinnosti meitä. Siitä tuli meidän.

Ajattelimme rakentaa talon avaimet käteen -toimituksena. Erehdyin kysymään Talotekolta, josko he tarjoavat myös tällaisia toimituksia. Eivät tarjonneet, mutta Niinimäen Jukka sai meidät varsin nopeasti vakuutettua siitä, että talo kannattaa ostaa pakettina ja projektin johto pitää omassa lapasessa. Jukka autoi projektissa huimasti eteenpäin. Hänen kauttaan saimme projektillemme aivan loistavan vastaavan mestarin, Koivukankaan Timon. Jälkikäteen on helppo todeta, että nämä kaksi miestä takasivat taloprojektimme sujuvuuden.

Suunnitteluvaiheessa halumme rakentaa talo yksikerroksisena oli vastatuulessa kunnassa. Taloteko sai kuitenkin taiottua rakennusvalvontaa miellyttävän ratkaisun, joka oli meidänkin mielestämme alkuperäistä suunnitelmaa huomattavasti parempi. Talosta tuli aivan meidän näköisemme ja yläkertaan tuli varaus, jonne voi tarvittaessa laajentaa tilanteen niin vaatiessa.

Talvi 2012-13 tuntui pitkältä, etenkin kevätpuolella. Paljon oli pientä suunnitteluhommaa, luvan odottelua ja ennen kaikkea odotimme talven loppua, että kaivuri pääsisi hommiin. Maaliskuun lopussa kaivuri tuli tontille. Marraskuun lopussa, 8 kk myöhemmin muutimme uuteen kotiin. Tämä blogi kertoo yksityiskohtaisesti, mitä siinä välissä tapahtui, joten ei siitä sen enempää.

Vuosi 2014 oli eräänlainen hengähtämisvuosi, joka kului taloa maalatessa, autokatoksen pohjia tehden ja pihahommissa. Vuonna 2015 rakensin autokatoksen pitkästä tavarasta. Tuo oli varsin kiva projekti, joskin monta kertaa tuumin, että rakentaminen olisi pitänyt aikanaan aloittaa katoksesta, jotta tavarat olisi saanut hienosti suojaan. Vuonna 2016 sain kaiken siihen pisteeseen, että saimme pidettyä lopputarkastuksen ja rakennusaika päättyi virallisesti. Vuodelle 2017 jäi autokatoksen rimoituksen maalaaminen toiseen kertaan, mutta laiskuus iski, enkä saanut sitä hommaa tänä vuonna alkua pidemmälle. Ehkä ensi vuonna sitten.

Oliko taloprojektimme onnistunut?

Lyhyesti voi todeta, että projektimme onnistui. Olemme yhä naimisissa ja olemme asuneet talossa pidempään kuin yhdessäkään aikaisemmassa yhteisessä kodissa. Merjalla oli iso rooli siinä, ettei liittomme karahtanut kiville rakennusaikana. Ei ollut edes liki, koska Merja hoiti kotiaskareet, huolehti tytöistä, eikä missään kohtaa valittanut minulle rakennustyömaalla vietetystä ajasta. Rakennusaikana Merja oli töissä ja itse olin lomautettuna ja töissä osa-aikaisesti. Moni projektiamme seurannut kehui minua ahkeraksi rakentajaksi, mutta se ei olisi ollut mahdollista ilman Merjan tukea. Tässä saattoi auttaa se, että Merja päätti mitä tehdään ja minä yritin parhaani mukaan toteuttaa sitä. Tätä jokaisen rakennusprojektiin ryhtyvän pariskunnan kannattaisi pohtia etukäteen. Vuosi on todella lyhyt aika joustaa, mutta kyllä käy aika pitkäksi, jos pariskunnasta molemmat osapuolet eivät ole projektin hengessä mukana.

Sitten niitä luvattuja havaintoja talostamme. Pala palalta.

Tontti

Tontti on yksi suursyyllisitä sille, että saatamme homehtua näillä sijoilla pitkäänkin. Ajatuksissa toki kytee loputon rakentamisvimma ja sormet syyhyäisivät uudelle projektille. Mutta talomme on nyt niin loistavalla sijainnilla, ettei tästä voi oikein parantaa. Tontti on meille riittävän kokoinen, vaikka rakennusmassa täyttää ison osan sen pinta-alasta. Tontin suhteen emme tekisi mitään toisin.


Pohjaratkaisu

Ihastuimme Jetta-Talon talokirjassa olleeseen taloon niin pohjaratkaisultaan kuin ulkomuodoltaankin. Tuon pohjalta meille sorvattiin naksua pienempi pohja. Talo on tontilla oikeassa paikassa ja oikein päin. Pohja on toimiva. Meillä vietetään paljon aikaa olohuone-keittiö-akselilla. Olohuone on varsin kompakti, mutta ihan riittävän kokoinen. Huoneet on järkevästi ja toimivasti sijoiteltu. Pohjaratkaisussa ei ole häiritseviä tekijöitä eteistä lukuunottamatta.

Eteinen

Eteiseen liittyy yksi talon häiritsevimmistä piirteistä. Toiseen tyttöjen huoneista kuljetaan eteisen läpi ulko-oven vierestä. Talossa ei ole tuulikaappia, joten eteisessä on hiekkaa, etenkin syksyllä ja talvella. Tuulikaappi oli meidän tärkeiden asioiden listalla talosuunnittelussa, mutta se jäi pois. Tämä harmittaa nyt jälkikäteen kovasti. Eteinen toimisi sellaisenaan hyvin ilman tuulikaappiakin, jos yksi makuuhuone ei olisi ulko-oven vieressä. Eteinen saatiin visuaalisesti miellyttäväksi pienellä pintaremontilla ja eteisen kalusteilla.

Eteisestä tuli lopulta toimiva pienillä muutoksilla.

Makuuhuoneet

Vanhempien makuuhuone on riittävän iso, siitä olisi voinut jopa lohkaista palan pois. Huoneeseen mahtuisi pinnasänky komeasti, joskaan meille ei sellaista enää toivottavasti ole tulossa. Vaatehuoneen liukuoviratkaisu ei ole paras mahdollinen, koska ovet eivät liu'u seinän sisään, jää oviaukko varsin pieneksi. Tavallinen ovi olisi ollut käytössä näppärämpi.

Tyttöjen huoneet ovat siinä rajoilla koon puolesta. Lattiapinta-alaa on vähän rajallisesti. Siirin huoneeseen saatiin nyt lisätilaa laittamalla parvi huoneeseen. Säilytystilaa voisi olla enemmänkin. Korkea tuplakaappi ei riitä ihan kaikkeen, vaikka niin alun perin ajateltiin.

Työhuone on pohjaltaan ja kooltaan loistava ja toimiva.

Keittiö ja olohuone

Keittiö ja olohuone ovat talomme sydän. Ne muodostavat varsin toimivan kokonaisuuden. Jos jotain nyt muuttaisi, voisi olohuoneeseen lisätä ihan vähän kokoa. Olohuoneen ja saarekkeen isot ikkunat tuovat tilaan valoa. Näin siitä huolimatta, vaikka joku sisustusarkkitehti jossain lausuikin, että Suomessa ulkona on niin vähän valoa, ettei ikkunoita kannata sen takia tehdä isoiksi. Itse olen tästä toista mieltä. Meillä on yleisesti varsin vähän ehjiä seiniä, joten kalustejärjestyksiä ei juuri muutella, etenkään olohuoneessa.

Takka on mainio. Syksyisin ja talvella säätilan vaihtuessa lämmitysjärjestelmä reagoi muutoksiin vähän hitaasti. Tällöin lämmitän takkaa. Takan sijainti keskellä taloa on hyvä. Makuuhuoneiden ovet kun jättää auki, leviää lämpö niihinkin. Korvausilmaventtiiliratkaisu on toiminut hyvin.

Olohuone ja keittiö normitilanteessa. Feikkaamatta.

Keittiön säilytystilaa voisi olla vähän enemmän. Keittiön iso kiinteä saareke on todella mainio ja kovassa käytössä. Keittiön säilytysratkaisuissa vetolaatikot tuntuvat kaikkein parhaimmilta. Mikron sijoittaminen ylös omaan lokeroonsa tuntuu nyt hieman hölmöltä, kun Siirin pitäisi toisinaan lämmitellä mikrossa itsekseen jotain. Samasta syystä ruokalautaset olisi ollut hyvä saada alas vetolaatikoihin, jotta lasten olisi helppo saada lautaset käyttöön. Roskakaappi on vähän ahdas.

Keittiön alakaappien ja tasojen pintamateriaali on hanurista. Rosoinen pinta on vaikea pitää puhtaana. Komposiittialtaat sitävastoin pysyvät aika hyvin siisteinä. Kodinkoneista AEG:n tiskikone on ollut ihan suolesta melkein alusta asti. Pesutulos on huono, mutta luokaton ja jo neljän vuoden kohdalla mekanismit alkavat vedellä viimeisiään. Pakastin vetää itsensä jäähän aika herkästi, vaikka miten on olevinaan No frost-malli. Jääkaappi, liesi ja uuni ovat ok.

Keittiön tasojen ledinauhat ovat vaihtokunnossa. Vielä en ole saanut aikaiseksi askarrella uusia, jsokin ajatus on jo siitä, kuionka tilanne saadaan paremmaksi. Laitan kaappien alareunaan alumiinikourut  ja suojattujen nauhojen tilalle tavalliset avoimet nauhat, jolloin seuraavia tuskin tarvitsee vaihtaa neljän vuoden kuluttua. Toki ostin ledinauhat kokeillaan näitä nyt -periaatteella.

Sauna ja kylppäri

Sauna on turhan iso syvyyssuuntaan. Sauna on meillä aika vähän käytössä.  Tulikiven Sumu-kiukaan nimi paljastui käytössä. Siitä irtioaa todella kosteat ja sumuisat löyylyt, mutta lämpötila saunassa ei ole kovinkaan korkea. Toisaalta tämä on erityisesti Merjan mieleen. Itse olen alkanut kaipailla puukiuasta saunaan. Johtuu varmaan siitä, että kotisauna lämpiää tunnin ja mökillä puukiukaalla varustettu sauna on valmis vartissa.

Kylppäristäkin olisi voinut nipistää naksun pois. WC-pyttyä en missään nimessä enää sijoittaisi kylppäriin, vaan tekisin toisen erillisen vessan. Lukioaikana eräs vanha putkari toesi minulle, ettei kylppärissä kuulu tehdä tarpeitaan ja olen siitä nykyään samaa mieltä.

WC

Toimiva ja sopivan tilava. Ei ahdista, mutta ei ole liian isokaan. Vessaan unohtui laittaa lattiakaivo ja olin tästä rakennusvaiheessa harmissani. Ihan suotta, ei sitä mihinkään olisi tarvinnut.

Kodinhoitohuone

Riittävästi kaappeja. Pöytätilaakin on paljon, mutta saisi kai olla enemmänkin. Merja hoitaa pyykkäyksen, eikä ole valitellut muusta kuin pöytätilan vähyydestä joskus harvoin. Mietimme kura-allasta kodinhoitohuoneen ovelle, mutta eipä sitä olla kaipailtu.

Pintamateriaalit

Eteisessä ja olohuone-keittiö-akselilla laattaa lattiassa. En vaihtaisi pois. Laminaatit makuuhuoneissa. Olisin halunnut niiden tilalle laattaa, mutta Merja vastusteli. Ihan on hyvä näin, laatta voisi olla turhan "kova" materiaali etenkin lastenhuoneeseen.

Itselle on tullut kaipaus puupinnoista. Tähän taloon niitä ei silti saisi istumaan huonostikaan, joten se taitaa olla seuraavan projektin siemen?

Tekninen tila

Tämän tilan suunnitteluun ei käytetty lainkaan vaivaa ja aikaa ja sen huomaa. Suurimmat muutokset tekisin tänne. Tekniseen tilaan neliö lisää lattia-alaa olisi poikaa. Lisäksi kiinnittäisin huomiota erityisesti tilan äänieristykseen. Teknisen tilan sisäseinät tekisin tuplarungolla ja levyttäisin tilan sisäseinät kaksinkertaisella kipsilevyllä. Miksi? IV-koneen hurina kuuluu ikävästi saunaan. Pieni, mutta ärsyttävä piirre. Saunassa pitäisi olla hiljaista. Myös MLP:n ääniä voi kuulla makuuhuoneeseen illalla nukkumaan mennessä, mutta tähän on tottunut. Tällä havainnolla en silti ikinä sijoittaisi lämpöpumppua kodinhoitohuoneeseen.

Ulkorakenteet

Talon ulkomuoto on saanut yllättävän paljon varauksetonta kehua ja kiitosta. Olemme itsekin lopputulokseen yhä tyytyväisiä. Toisinaan kotiin kävellessä on ollut pakko pysähtyä tien varteen katselemaan ja ihastelemaan, kuinka hyvin talomme istuu ympäristöön. Me 1, maisema-arkkitehti 0.

Värit ja muoto istuvat omaan silmään vieläkin.

Polttopuut voisivat olla toisessa päässä jemmassa, eikä näin framilla.

Huopakatto on edelleen jees, mutta naapurin puolella rajalla olevat lehtikuuset roskaavat katon herkästi.

Ulkopuolelta en muuttaisi mitään. Ulkovuori kannatti maalata kahteen kertaan. Maalipinta näyttää uudelta. Naapurin talo maalattiin kertaalleen ja se alkaa jo huudella maalia pintaan.

Tekniset ratkaisut

Sähköä meillä kuluu noin 10 000 kWh vuodessa (käytämme paljon kuivausrumpua). LVI-tekniikan osalta kaikki on toiminut hienosti. Talon ilma on raikas. Maalämpöpumppu on toiminut moitteetta.

Tekniikan osalta tekisin vain pari pientä muutosta. Kylpyhuoneeseen olisi ollut syytä laittaa sähköinen termostaatti lattia-anturilla. Samoin kodinhoitohuoneeseen sähköinen termostaatti, mahdollisesti lattia-anturilla. Nöäiden tilojen lämpötilan säätö on todella säätämistä käsipelein. En tykkää. Lattialämmitysjärjestelmä on muuten toiminut hyvin. Työhuoneen termostaatti antoi kerran virheilmoituksen, joka kuittautui paneelin irrottamisella ja uudelleen kytkennällä.

Ilmanvaihdon yhteyteen asennettu viilennyspatteri toimii loistavasti. Talo on kesällä sopivan viileä, pitkilläkin hellejaksoilla, joista ei toki tänä ja viime vuonna ole ollut harmia muutenkaan.

Keskuspölynimurin letku on metrin liian lyhyt. Ääripäiden imurointi on vähän työlästä. Uusi letku maksaa niin suolaisesti, ettei kykene ostamaan. Seinärasioiden sijainnilla olisi voinut korjata tämän. Imurin letku makaa meillä aina lattialla, kun sitä ei jaksa kelata kaappiin. Eteisen kaappiin olisi ollut fiksua laittaa imuriletkulle tila, joskin meillä tuo kaappi on kokonaisuudessaan käytössä, eli ekstratilaa siinä ei ole. Muuten keskuspölynimuri on ollut kiva juttu.

Sähköissä tuli mentyä hyvin perinteisellä tyylillä, eikä kaduta. Tällä hetkellä kaipaan ainoastaan ulkovalojen automatisointia, joka sekin olisi tehtävissä hämäräanturilla ja ajastimella. En vain ole saanut aikaiseksi tilata sähkäriä paikalle.

Autokatos

Varaston kylmä osa pn vähän liian pieni ja lämpimällä puolella on vähän liikaa tilaa. Väliseinän paikka on siispä väärä, mutta tällä pärjää.

Eniten häiritsee katoksen avoin rakenne. Talvella lunta sataa viistoon autojen päälle. Nyt sijoittasin polttopuidensäilytyspaikan toiseen päähän, jolloin ainakin molemmat päädyt olisivat suljettu. Muutenkin tekisin katoksesta ihan vähän suljetumman. Tässä pitäisi tosin olla varovainen, sillä katos on näkökentässä. Muutoin pidän kyllä siitä, että katos ja talo suojaavat pihan sopivasti. Katoksessa voisi olla betonilattia autojen alla. Asvaltti olisi toinen vaihto.

Yläkertavaraus

Siellä se on, rakentamatta. Meidän nelihenkiselle perheellemme 120 m² on riittävästi. Välillä haaveilen yläkerran rakentamisesta. Tällöin Siirille saisi oman rauhallisen tilan sinne tai vaihtoehtoisesti voisi askarrella ison TV-tilan elokuvien katseluun. Tai sitten kokonaan avoimen tilan, jolloin olisi paljon vapaata tilaa tehdä vaikka ja mitä.

Rakentaisimmeko uudelleen?

Tämän talon, kyllä. Jotain muuta tämän jälkeen? On siitäkin ollut ilmoilla erilaisia heittoja. Talon sijainti, toimivuus ja tyttöjen kaveripiirit ovat isoin este uudelle projektille. Oma työtilannekaan ei ole niin otollinen kuin neljä vuotta sitten. Jyrkkä ehkä siispä.

Ehkä tapaamme vielä uusien projektien merkeissä, kiitos ja näkemiin!

Kotiloimu Reilu

Torstaina 18.6. Kotiloimun Lindström kävi Reilu^TM -paketin tiimoilta visiitillä. Käynnin tarkoituksena oli talotekniikan käyttöönopastus ja laitteiden tarkistus.

Meillä on ollut asennuksen jälkeen peniä ongelmia lattialämmityksen kanssa (kierrosta tippuivat paineet) ja ilmanvaihdon kanssa. Sain lopulta lattialämmityksen täytettyä (usean viikon prosessi) ja nyt on menty puolisen vuotta siten, että paineet pysyvät kohdillaan. Tuo ongelma on siis ratkottu. Lattialämmityksen kanssa pelatessa menivät jakotukkien säädöt pipariksi, joten virtaukset piti säätää uudelleen. Tämä olisi ollut Kotiloimun aliurakoitsijan Holvastin LVI-palvelun homma, mutta heistä ei kuulunut, lupauksista huolimatta, pihaustakaan MLP:n asennuksen jälkeen. itselleni ei ollut mitenkään yllätys, että Kotilimu ei tee enää yhteistyötä kyseisen yrityksen kanssa. Tein jakotukkien säädöt itse. Homma oli kyllä varsin yksinkertaista; Topwayn jakotukit ovat varsin selkeitä vimputtimia.

Ilmanvaihdon kanssa ongelma onkin sitten kinkkisempi. LVI-suunnittelija oli piirtänyt IV-koneen tulokanavan liian suureksi ja työmaalla havaittujen rajotteiden takia tulokanava on myös todella lyhyt, joten IV-kone hörii liikaa ilmaa sisään. Vastaavasti yläkerta on meilla vain varauksena (rahaa sen rakentamiseen ei ole näkäpiirissä ja tarvetta sille ei ole ainakaan toistaiseksi), joten IV-kone on vähän ylimitoitetttu tämänhetkiseen tarkoitukseen. Näiden kahden summana kävi niin, että IV-koneelta loppui säätövara ja talo jäi ylipaineiseksi. Tämä taas ei ole hyväksi talolle, koska ylipaine puskee kosteutta rakenteisiin. Pitkäaikaisella ylipaineistuksella pilataan siis talon rakenteet. Toisaalta ylipaineistysta saatetaan käyttää homevaurioisissa rakennuksissa viimeisenä keinona mikrobien pitämiseksi rakenteissa (alipaine kun taas vetää tavaraa rakenteista ja siten esimerkiksi mikrobeja epätiiveyskohdista). Niinpä talo on erittäin suotavaa saada alipaineiseksi. Periaatteessa tulo-/poistoilman tasapaino olisi kaikkein paras ratkaisu, mutta käytännössä tietyssä ulkoilmanpaineessa tehty tasapaino katoaa säätyypin muuttuessa ja rakennus muuttuu ylipaineiseksi tietyissä tilanteissa. Talot rakennetaan alipaineiseksi tämän välttämiseksi.

Ongelmaa yritettiin ratkoa asentamalla iris-pelti IV-koneen tulokanavaan, mutta tämä ei auttanut. Niinpä pallo siirtyi Systemairille (laitevalmistaja), jolta tuli ratkaisuehdotuksena joko kuristaa tuloilma vakiovirtasäätimellä (aiheuttaa paljon meteliä) tai vaihtaa IV-koneen ohjainkortti pienemmän laitteen kortiksi, jolloin säätörajat sopivat meidän taloon (tällöin kortti pitäisi vaihtaa, jos yläkerta rakennetaan). Kaikessa tässä kului yllättävän paljon aikaa, ehkä siksi, että Systemairin edustajan mukaan vastaavaa ongelmaa ei ole tullut ennen vastaan. Kun sitten pienemmän koneen kortti piti asentaa paikoilleen, ilmoitti Systemairin edustaja, että heiltä oli tulossa uusi säätökortti, jossa riittää säätövara yläkerran kanssa ja ilman. Niinpä jäimme odottelemaan tämän kortin tuloa. Parisen viikkoa sitten kortti oli Systemairin edistajalla Suomessa, mutta vielä sitä ei ole saatu asennettua meidän koneeseen. Hieman malttamattomana odottelen, että tuo asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä.

Lindströmin visiitti oli varsin hyödyllinen. Sain MLP:n FEK-kauko-ohjaimen toimimaan (oli pieni asetusvika). Vaihdoimme IV-koneen suodattimet ja tarkistimme MLP:n käyttämää sähkötehoa ja vertasimme sitä tuotettuun lämmitystehoon. Nämä tiedot saa kätevästi luettua Stiebel Eltronin pumpulta. Pumppu on toiminut elokuusta 2013 lähtien COP-arvolla 4,55. Tuo on mainio lukema, kun pumppuvalmistajien parhaat teoreettiset lupaukset pyörivät 5:n hujakoilla. Pumpulta nähtiin myös, että pumppu oli käyttänyt sähkövastusta alle tunnin koko käyntiaikanaan.

Yhteenvetona Kotiloimun toimituksesta:

• Palvelu toimii hyvin ja kysymyksiin saa vastauksen sähköpostilla viipymättä ja puhelimeen vastataan aina. Palvelu oli hyvää ennen kaupantekoa, rakentamisen aikana ja vielä talon valmistuttua. Myynnin puolella Lindström on hoitanut hommansa kiitettävästi, kiitos!
• Kotiloimun toimittamat laitteet:
• MLP Stiebel Eltron WPC 5: Toiminut yskimättä. Hyvä toteutunut lämpökerroin. Helppokäyttöinen. Kauko-ohjain lisää käyttömukavuutta.
• IV-kone Systemair VR 700 DCV: Helppokäyttöinen. Ongelmia yläkertavarauksen kanssa, ratkaisu tulossa. Ei jäätymisongelmia edellistalvena.
• Lattialämmitys Topway: Helppokäyttöiset jakotukit. Termostaateissa monipuoliset säätömahdollisuudet.
• Maaviileä IV-viilennyspatterilla: Tässä kiertovesipimppu kierrättää kaivon liuospiirin nestettä viilennyspatterissa, joka viilentää tuloilmaa. Ehdottoman hyvä tapa viilentää talo. Käyttömukavuus täysi 10. Suosittelen!
• Kotiloimun alihankkijat:
• Holvastin LVI-palvelu: lattialämmityksen ja MLP:n asennus. Hoitivat asennuksen, mutta jättivät jälkihoidon tekemättä.
• RepAir: IV-kanavat. Hyvää palvelua! Hoitivat asennuksen mallikkaasti ja yrittivät osaltaan ratkoa ilmanvaidon tasapaino-ongelmaa. Suosittelen!
• Pirkanmaan Putkipalvelu: KVV-tytöt. Nopeaa ja reipasta palvelua. Suosittelen!

Todettakoon vielä, että LVI-suunnitelmat tehnyt Insinööritoimisto Vesitaito Oy reagoi varsin ynseästi ilmanvaihdon tasapaino-ongelmaan. Ilmoittivat, ettei ole heidän vastuullaan. Siitä huolimatta, että IV-tulokanava on piirretty liian suureksi. Vastuunvälttely johtunee siitä, että LVI-suunnitelmat maksavat alle tonnin, ei siitä paljoa kateta korjauksia rakennuskohteeseen. Toivottavasti ottivat silti tästä tapauksesta opikseen, ettei homma kuittaannu vain olankohautuksella.

---

EDIT 30.6.2014: Insinööritoimisto Vesitaito Oy:n Virkkunen soitti minulle tänään ja keskustelimme asian kulusta. Vesitaito oli sopinut Kotiloimun kanssa, että yritykset maksavat puoliksi tulokanavan vaihtamisen ja säätöpellin asennuksen. Edellinen kappale perustui kuulopuheisiin, en ole aiemmin ollut itse yhteydessä Vesitaitoon tästä aisasta.

Todettakoon vielä, että Virkkunen kertoi, että IV-koneissa yleensä on säätövaraa niin, ettei tällaista ongelmaa synny ja myös Systemairin uudemmissa koneissa tuota säätövaraa on.

---

LVI-hommien osalta homma alkaa olla taputeltu. Ilmoittelen vielä, miten IV-koneen ohjainpiirin kanssa käy.

Maalari maalasi...

Siiri on pitkään haaveillut oman huoneensa maalaamisesta. Viimein koitti päivä, jolloin Siiri pääsi maalaamaan. Tirppa jaksoikin sitten maalata oman huoneensa lisäksi Säteen huoneen seinät omalta työskentelykorkeudeltaan!

Tänään talolla olikin sitten taas lämpöä. Mittari näytti 22,5 astetta, joten säädin pumpulta lämpöjä hieman matalammaksi. Ainakin toistaiseksi lämmitysongelma näyttäisi ratkenneen.

Valitsimme seinien yleisväriksi valkoisen sijaan vaaleanharmaan (NCS S 1000-N). Sävy ei olutkaan niin vaalea kuin olimme kuvitelleet. Vähän aloin empiä kyseisen värin soveltuvuutta olohuoneeseen. Voi tosin olla, että kuivuessaan sävy haalenee. Päätimme kuitenkin miettiä sävyn käyttöä olohuoneessa vielä uudelleen, kun saamme mauuhuoneiden seinät maalattua valmiiksi ja olohuoneen pohjamaalattua.

Valmis takka

Muurari kävi perjantaina viimeistelemässä takan. Lopputulos on mitä parhain.

Tänään polton ensimmäiset kapulat pesässä, joten takka on nyt virallisesti otettu myös käyttöön. Takan valmistuminen antoi peintä lisäpotkua omaankin tekemiseen. Kyllä se (talo) tästä valmistuu.

Toki talolla on tapahtunut muutakin. Sain oiottua kylppälin seinän.

Heikin kanssa asennettiin kaakelilujat seiniin. Nyt kylpyhuonekin eteni ihan mukavasti.

Samassa tohinassa hain puutavaraa alaslaskuja varten Byggmaxista, joka avasi ovensa Kangasalla tässä loppukesästä. Vielä heitin muutaman ajatuksen lauteiden muotoon sekä saunan valaistukseen ja niinpä sauna ja kylpyhuone odottelevat tällä hetkellä uretaanilevyjä seiniin ja kattoon.

Aloitin myös maalausurakan. Eteistä ja olohuonetta lukuun ottamatta kaikki tilat on nyt kokonaan pohjamaalattu. Samaisista tiloista on myös katot maalattuina. Vielä kahden pintamaalikerroksen jälkeenkin katot vaikuttivat hieman laikukkailta, joten vetelin varmuudeksi kolmannen kerroksen päälle. Enää en tihrustele kattoja sen enempää, vaan annan niiden olla sellaisia kuin niistä tuli. Seuraavaksi maalaan samaisten tilojen seinät valmiiksi, jotta tavarat voi siirrellä makuuhuoneisiin pois saunasta ja vessasta.

Tämän kaiken lisäksi olen paininut lämmityksen kanssa. Viime viikolla talossa oli järjestöin 13-14 astetta "lämmintä". Lopulta soitin Kotiloimun Lindströmmille ja yritimme pariin otteeseen säätää pumpun asetuksia. Tästä ei ollut kuitenkaan apua. Perjantaina tutkailin jakotukkeja hieman tarkemmin ja aloin ihmetellä, kun virtausmittarit näyttivät nollaa. Taas soitto Lindströmmille ja niin asiat alkoivat selvitä, muutaman mutkan kautta toki. Lattiassa ei tosiaan vaikuttanut olevan kiertoa laisinkaan. Onneksi pumppuasentajat ehtivät poiketa talolle samana päivänä. Heidän tullessa paikalle pumppukin jo herjaili matalasta paineesta, eli lattiapiiri piti täyttää uudelleen. Valitettavasti meidän tienoolta oli vedet poikki. Putkimiehet jättivät letkun paikoilleen, jotta sain täyttää järjestelmän, kun vedet tulivat takaisin.

Tänään aamulla ei talolla kuitenkaan ollut kuin se samat 13 astetta. Pumppu oli ok, paine oli laskenut vain hieman. Niinpä tarkastelin jakotukkeja hieman tarkemmin. Virtaukset näyttivät vieläkin nollaa, joten aloin rupeltaa virtausruuveja. Ja avot, kohina vain kävi, kun vesi lähti kiertämään! Olin talolla muutaman tunnin ja sillä aikaa lämpö nousi jo muutaman asteen kymmenyksen. Kun poikkesin talolla uudestaan illalla, oli lämpö "jo" 15 astetta. Eli ainakin toistaiseksi ongelma näyttäisi ratkaistulta.

Vielä tosin ihmetyttää, mihin ne paineet oikein katosivat. Tästäkin minulla on teoria, mutta pitää seurata tilannetta, ennen kuin lähtee asiaa sen enempää arvaamaan.

Virallisesti kuivaa

Aamulla sitten mitattiin kosteudet porarei'istä. Vastaava mestari kysyi arviotani kosteudesta. Epäilin noin 90 %:a. Niinpä yllätys oli melkoinen, kun kylpyhuoneen mittauspisteessä kosteus oli 82,8 %.

Kylpyhuone

Kodinhoitohuoneessa oli vieläkin kuivempaa, tulos 80,2 %. Se tarkoittaa, että meidän lattiat on jo nyt rakentamisohjeen rajan (85 %) alle, eli virallisen kannan mukaan päällystettävissä. Kuten lauantaina kirjoitin, olen rauhallisin mielin lattiasta, jos kosteudet ovat ~75 %, kun ne pinnoitetaan. Tämänpäiväisen tiedon mukaan tuo ei tule olemaan ongelma. Mestarin kanssa keskustelimme jo perjantaina, että lattian lämpöä voisi vähän nostaa, joten asetin tänään pumpulta lämmöt 20 asteesta 22 asteeseen.

Jännänä yksityiskohtana mainittakoon, että kylpyhuoneen lattiaa mitatessa mittarin tasaantumista odotellessa havaitsimme, että vaatehuoneen jakotukilla menovesi huiteli 40 asteessa. Kodinhoitohuoneessa lämmöt olivat matalammalla. Hetken kuluttua lämpötila tasaantui takaisin 20 asteen nurkille. En ole aiemmin huomannut moista, joskin olen vain satunnaisesti vilkuillut jakotukkesa, joissa kummassakin siis on meno- ja paluuputkelle lämpömittari.

Kodinhoitohuone

Sitten syösyin katolle ja askartelin kattopellit paikoilleen. Katto oli vähän liukas kosteuden takia, mutta silti tuo homma sujui ongelmitta.

Seuraavana oli vuorossa takapäädyn seinäpelti, jonka väkertäminen oli huomattavasti helpompaa kuin etupuolella. Kyllä nämä pitäisi vain harjoitella takapuolella ja tehdä sitten paremin etupuolelle :) Iltpäivällä alkoi tihuttamaan ja pitkästä aikaa sade katkaisi työnteon. Lopuksi vein vielä kuorman kaatopaikalle.

Nopeasti arvioituna ulkovuorin, räystäslautojen ja nurkkalautojen parissa menee vielä kolmisen päivää.

Talo lämpimäksi

Maalämpöpumppuasentajat olivat ahertaneet pumpun kimpussa viime torstain ja perjantain. Tänään he tulivat iltapäivällä käynnistämään pumpun. Ilmeisesti homma suijui ongelmitta, koska miehet poistuivat ilman napinaa ja teknisessä tilassa hyrisi maalampöpumppu vaimeaa hurinaa.

Pumppu ja IV-kone sulassa sovussa.

MLP on nyt kytketty jäähdytyksen kanavapatteria myöden. Aionastaan käyttövesipuoli puuttuu.

Vesimittari kytkettiin viime keskiviikkona.

Sisällä käy pieni lirinä, kun vesi kiertää lattialämmityksen jakotukeilla. En tiedä johuuko lirinä vajaatäytöstä vai kuuluuko se asiaan, mutta nyt pidän sitä merkkinä toiminnasta :)

Lattialmmitys toimii toistaiseksi käsikäytöllä. Sähkäri kytkee termostaatit myöhemmin.

Tasoitemiehet saivat urakkansa lauantaina valmiiksi. Tasaiselta näyttää!

Nurkista tuli todella komiat!

Seuraavaksi on tiedossa hiontaa. Tasoitekaveri suositteli 100 paperia.

Taloon on myös ilmestynyt puolet huopakatosta. En tiedä kuka se teki, mutta hinta oli täysin ruhjottu kroppa meikäläiselle. Jos olette joskus pesseet mattoja, tietänette mattomankelin. Mattomankelin läpi vedetystä tuntuu varmaan kutakuinkin tältä.

Joo, kuva on huono, mutta uhmaan järjen viimeistä hiventä ja tuuttaan sen silti tähän.

Eli kolmen päivän aikana naputtelin n. 120 neliötä pintahuopaa. Yhdestä 24 kg:n painoisesta paketista tulee 3 neliötä valmista pintaa. Niinpä nostelin katolle melkein tuhannen kiloa tavaraa :)

Aurinko nousee talon etupuolelta ja kattoi on korkea ja jyrkkä, joten aamulla kestää varsin pitkään, ennen kuin aurinko ehtii kuivaamaan kasteen työstämältäni lappeelta. Sitten aurnko kiertää koko päivän porottaen kuumimmillaan iltapäivällä suoraan lappeelle. Tuolloin bitumilaatta muuttuu todella pehmeäksi, eikä kestä kävelyä. Illalla viidestä eteenpäin on parasta työaikaa, kun auriko kääntyy naapurin puiden taakse.

Yritin etukäteen etsiä havainekuvia sopivista telineistä. Tuloksetta. Niinpä lapsukaiset laitan tähän jakoon oman näkemykseni siitä, miten suhteellisen jyrkän (1:2) katon huovan saa tehtyä järkevästi.

Appiukko jeesaili telinerunkojen kanssa. Hän suunnitteli erittäin napakat ja yksinkertaiset teline-elementit, joita tuettiin peräkkäin vinoreivoin seinustalle. Päälle todella leveää lankkua. Koska kattoasennuksesta jäi katevaneria, päätimme käyttää sitä, jotta saimme leveän kulkusillan ylös räystään tasalle. Näiden telineiden tekoon meni vajaa päivä.

Räystäspellit ja jokunen rivi pintahuopaa asentui paikoilleen todella helposti tuolta tasolta tehden. Sitten aloin tehdä kulkutukea lappeelle. Materiaalina puolentoistatuuman lauta. Pintahuopa on sen verran karheaa, että työn voisi saada tehtyä ilman aputelineitäkin, mutta telineet lappeella helpottivat työtä kummasti.

Menen potemaan ruhjottua ruumistani. Huomenna siirrämme Heikin kanssa telineet toiselle puolelle.

EDIT 28.8.2013: Tuli postaus ladottua vahingossa Merjan nimissä, vaikka itse olen syyllinen sekä tekemiseen että dokumentointiin. -Pekka 

Raurottaja

Maanantaina kävi putkari vetämässä lämminvesiputket ja lattiakaivot paikoilleen. Sen jälkeen sain askarreltua loput 30 mm levyt lattiaan. Homma meni kirjaimellisesti askarteluksi, kun levymäärä oli laskettu tosi täpärälle. Asiaa ei helpottanut yhtään, että kymmenkunta levyä oli liimautunut kahden levyn yksiköksi. Nämä tuplalevyt piti splitata väkivalloin. Kun urakasta oli jäljellä wc, vaatehuone, sauna, tekninen tila ja meidän makuuhuone, levitin loput levyt lattialle suunnilleen paikoilleen ja laskin, että ainakin neljä levyä jää vajaaksi. Aloin kuitenkin liimailla levyjä paikalleen. Lämminvesiputkien kohdalla homma meni ensin hieman silputtamiseksi ja kun pääsin kylppärin ja teknisen tilan kohdalle, oli jäljellä vain kasa mosaiikkia ja hankalia putkivälejä täytettävänä. Pala kerrallaan sain alumiinieristeitä piiloon. Onneksi ilma muuttui sateiseksi ja kyseessä oli talon pimein nurkka, joten valaistuksessakaan ei ollut kehumista. Eipähän virheet näyttäneet niin pahalta.

Tiistaina lukkoseppä kävi asentamassa lukot ja helat oviin. Otimme Abloyn Sento -lukot ja painikkeet ovat Abloyn Duetto satiinikromattuna tummanharmaalla kilvellä, kuva Abloyn sivuilla. Painikkeet kyllä viimeistelevät ovet!

Eilen oli raaka päivä raksalla. Piti saada yhtä ja toista tehtyä tämän päivän lattialämmityksen asennusta varten.   Piti veistellä uretaanijämät pois lattiasta, laittaa korokkeet lattiakaivoihin, tehdä raudoitus loppuun (olimme Heikin kanssa laittaneet sunnuntaina pari verkkoa paikalleen), laittaa raudoituskorokkeet, piirtää eristeeseen väliseinät, tehdä vaatehuoneen lattialämmityksen jakotukille teline... Kun laitoin korokerenkaita lattiakaivoihin, havaitsin khh:n kaivon olevan ihan kenossa, joten piti sitten kaivaa uretaanit siitä ylös ja kikkailla kaivo suoraksi. Jossain kohtaa päivää tajusin myös, etten ollut puhkonut sokkelia porrasvarauksen kohdalta, joten siinä tuli laattaan katko. Vaikka en aluksi olisi viitsinyt, olihan sekin sitten pakko korjata.

Kun kello läheni neljää, aloin kuvitella olevani muutamaa lisäraudoitusta ja raudoituskorokkeita vaille valmis. Mitä vielä! Vastaava mestari tuli käymään ja mainitsi nipun pieniä askareita, jotka olisi fiksua tehdä ennen valua. Esimerkiksi suojata ovet ja ikkunat muovilla. Yleisesti olen ollut varsin laiska rakennusaikaisissa suojauksissa ja täytyy myöntää, että aina se on kilahtanut omaan nilkkaan. Niinpä vihdoin otin opiksi ja lähetin Merjan hakemaan muovia Rautiasta. Kelmutin puolitoistametrisen kaistaleen ulkoseiniä, jottei tarvitse sitten kihnuttaa betoniroiskeita rungosta kipsilevyjä asennettaessa. Eli kiitokset vaan Timolle vinkistä :) Päivän taittuessa iltaan sähkäri poikkesi paikalle ja saimme saarekkeen putkitukset laitettua. Pähkäilimme myös jatkoaikataulua. Tuntuu omituiselta keskustella sähkövetojen tekemisestä, kun eikös silloin hommat ala olla jo aika pitkällä?!

Niin, ja siinä iltapäiväaikaan kaveri soitti. Oli havainnut blogikuvista, että 30 mm levyt eivät olleetkaan R-laatua, vaan levyjä, joista valmistetaan Anselmia (uretaani + kipsilevy). Olin saanut vääriä levyjä ja koska R-levyt ovat itselleni varsin tuntematon tuote, en havainnut tuotteen olevan väärä. Käyttämissäni levyissä on uretaanin molemmin puolin liimattuna paperi. Betonilaatan puolella tuo ei haittaa, mutta alumiinilevyä vasten tilanne onkin hankalampi, jos sinne väliin pääsee vettä. Miten kävikin niin hyvä tuuri, että päätin vaahdottaa levyjen saumat! Olisi kyllä ollut fiksua vaihtaa nämä asentamani levyt, mutta lattialämmitysasennus ja lattiavalu oli jo buukattu tälle viikolle. Fiksu mies olisi ottanut tässä kohden aikalisän ja repinyt levyt lattiasta pois, mutta nyt aikataulu ajoi järjen ohi. Vastaavan mestarin kanssa päätimme laittaa muutaman mittauspisteen eristeisiin, jotta kosteudet saadaan mitattua laatan pinnan lisäksi myös 30 mm ja 100 mm eristeiden välistä. Laitoinpa pari pistettä myös 100 mm eristeen ja soran väliin asti. Raportoin sitten myöhemmin, rakensinko silkkoa ja sekundaa.

Tänään puhelin soi vähän ennen kasia. Lattialämmitysasentaja soitti ja epäili, etten ollut tehnyt väliseinien sokkeliin läpivientejä putkia varten. Olisivat kurkanneet radonkaistan alle :) Puoli ysiltä asennustyö oli käynnissä

ja puoli viideltä työmaa oli jo tyhjä asentajista.

Huomenna siis laatan valu.

Lattiaeristeiden asennus etenee

Tänään sain loput 100 mm eristeet asennettua pakoilleen. Teknisen tilan ja pesuhuoneen kohdalla homma oli hieman kimuranttia, mutta sainpa nekin tehtyä.

Sitten piti jyrsiä levyyn urat lattialämmityksen syöttöputkille. Tytöt kävivät auttamassa siivoamisessa. Porasin lattialämmitysputkia varten reiät väliseinien sokkeliin.

Sitten piti aloittaa 30 mm levyn asennus. Vähän vielä mieitin levyjen vaahdottamista, kun ajattelin että se on valtava työ. Leikkelin ensin siirin huoneen levyt valmiiksi ja päätin kuitenkin kokeilla saumojen vaahdottamista. Homma sujui sen verran mukavasti, että päätin vaahdottaa koko roskan.

Jätin seinän ja levyn väliin noin sentin kolon, jonka myös vaahdotin uretaanilla. Työ sujui ihan joutuisasti. Ensimmäisen kerroksen kanssa tasottamisessa oli hirveä työ. Samoin 30 mm levyn leikkaaminen sujuu myös varsin kivasti.

Huomenna leikellään valuverkkoja tyttöjen huoneisiin ja työhuoneeseen, koskapa saan kaverin kantoavuksi. Eipä verkkoja yksin paljoa siirrellä.

Lämmitysvalmis

Tosin pääovi ja terassiovi ovat vielä asentamatta, joten ei paljoa kannata lämmitellä. Terassiovi pitikin jäädä asentamatta. Pääovi oli menossa paikallee, kun Talotekon asentajat huikkasivat allekirjoittanneen paikalle katsastamaan tilannetta. Ovessa on nimittäin alareunassa selvä rouhaisu. Asia menee taas Talotekon kautta eteenpäin, eli voimme vain odotella.

Itse ehdin puuhastella vain puolisen päivää erkkerin kimpussa. Ulkovuorin teko on mukavaa, kun koko ajan tulee näkyvää. Hieman on ongelmia naulaimen kanssa. Välillä tulee hyvää jälkeä, välillä taas naulat hakkautuvat liian syvälle, ja joskus kannat jäävät näkyviin. En nyt sitten tiedä, onko vika naulaimessa, kompurassa, vai miehessä. Mutta näillä mennään.

Kodinhoitohuoneen ja teknisen tilan ovet ovat jo paikoillaan.

Siiri protestoi eilen sisätilojen sotkuisuutta. Tänään Talotekon asennuskaksikon jäljiltä on vähän toisenlaista.

Huomenna on pakko ottaa lapiot esille ja alkaa kaivamaan viemäriuria. Ehkä samalla löytyy kadonnut maadoituskupari ja sähkökaapelien syöttöputki korjautuu paikoilleen. Samoin väliovien kohdille pitää tehdä kolot sokkelimuuriin.

Niin, ja se lattialämmityssuunnitelma oli ihan selkeä, kunhan vain otti ja perehtyi asiaan :)

Ulkovuori etenee

Eilinen meni koolauksi rykiessä. Tänään sain koolaukset valmiiksi, päätykomioita lukuun ottamatta. Iltapäivällä Heikki kävi jeesimässä ja saimme kierroksen paneelia paikoilleen. Siitä on helppo jatkaa itsekseenkin.

Kuva vakipaikalta.

Sainkin pienen pätkän seinää tehtyä. Naulapyssy alkoi ikävästi oireilla ja se vähän hidasti hommia välillä. Se taisi olla sen halvemman pyssyn hinta.

Tänään oli tullut postissa lattialämmityskuvat. Niistä ei kyllä ymmärtänyt poliisikaan mitään. pitää soittaa Koti Loimun Lindströmille ja pyytää tulkkausta. Jotta tulisi sitten homma oikein, lähinnä termostaattien osalta.