Lämpökaivo

Tilasin maalämpökaivon porauksen viime perjantaina. Maanantaina iltäpäivällä Länsi-Suomen Porakaivo Oy:ltä soitettiin, että he voisivat tulla poraamaan vaikka heti. En ollut kaivanut syöttöputkia kunnolla esille, joten se ei sopinut. Oli puhetta, että poraus olisi torstaina. Eilen ei miehiä näkynyt. Tänään aamulla, kun kävin tapaamassa sähkäreitä tontilla seiskan maissa, oli tienvieressä astetta järeämpi iskuporakone.

Poistuin tontilta ja ajelin mökin kautta Tampereelle. Matkalla porari soitti ja kertoi, että poraaminen alkaa. En oikein kuullut kunnolla, mutta kuulin, että kaivoa pitää siirtää ja veden laskun kanssa tulee ongelmia, kun ympäristössä ei ole kunnollisia ojia. Porari kyllä totesi homman hoituvan, mutta minulle jäi sen verran epävarma olo, että soitin vastaavalle mestarille, josko hän olisi ehtinyt kipaista katsastamassa tilanteen. Koskapa mestari ei päässyt paikalle, olin vähän pelko hanurissa, että missä porataan ja miten.

Paluumatkalla hain Siirin mukaan ihmettelemään koneita. Onneksi porarit olivat siellä missä pitikin; kaivoa oli otettu noin metri talosta pois päin. Veden sijoitus oli edelleen ongelma, mutta poraus oli jo käynnissä. Katselimme Siirin kanssa, kun porarit laittoivat teräksistä suojaputkea maahan.

Kallio tuli vastaan 25 metrissä, ihan kuten pohjatutkimuksesta pääteltiinkin. Kaivolle oli mitoitettu aktiivisyvyyttä 125 metriä, joten olettaisin, että kavo porataan 150 metriin. Tämä selvinnee porausraportista. Kun lähdin talolta viiden maissa, jäviät porarit vielä hommiin. Nyt koetellaan naapurisopua...