Viikko sitten perjantaina kyllästyin omaan aikaansaamattomuuteeni ja riuhtaisin talousrakennuksen pohjan tyhjäksi. Samalla ladoin eristeet ja valuverkot pohjaan.
Tänään jatkoin hommia Säteen kanssa. Kuskasin ylimääräiset eristelevyt pois jaloista, ladoin pohjan nurkilla olleet polttopuut talon seinustalle ja taioin tuossa kuvassakin näkyvät puutelineet talon takaseinustalle. Talousrakennuksen pohja alkaa siis olla operoitavissa. Tämä taisikin olla rakentamisen pahin vaihe. Loppu on helppoa kuin nakki.
Alustavasti suunnittelin laatan valua ensi lauantaille. Sitä ennen pitäisi hankkia pullo tai kaksi uretaanivaahtoa ja tiivistellä levyjen saumat. Samoin laatan korko pitää merkitä eristelevyjen kylkeen, jotta betonin tasaaminen onnistuu paremmin.
Materiaalitarjoukset alkaa olla purkissa. Pientä säätöä vielä.
sunnuntai 19. huhtikuuta 2015
sunnuntai 1. helmikuuta 2015
Takuukorjaukset osa II: eteinen
Eteinen on vaivannut meitä talon valmistumisesta asti. Se on ollut valju ja selvästi kaivannut jotakin. Alun alkaen suunnittelimme jonkinlaisen puuhahmotelman laittamista seinälle, mutta se sitten jäi. Jossain kohtaa jostain kaupasta (taisi olla Löytötex) tarttui matkaan alla kuvassa näkyvä metallinen puu. Se on hieno, muttei yksinään mitenkään ratkaissut eteisen ongelmaa. Kuvassa näkyy myös monessa muutossa mukana kulkenut tamminen lipasto, joka sai tässä talvella valkoisen värin ylleen. Tuosta lipaston värjäämisestä sitten lähti sysäys tehdä eteiselle viimein jotain ratkaisevaa. Aloimme miettiä väriä eteisen seiniin. Aikanaan kun maalasimme seiniä, päätimme maalata eteisen ja olohuoneen seinät puhtaan valkoisella maalilla. Makuuhuoneiden vaalea harmaa tuntui liian tummalta näihin tiloihin. Olohuoneessa homma toimii, koska siellä on musta takka, mustaa seinää ja keittiössä oranssia ja mustaa. Eteisessä väriratkaisu ei kuitenkaan toiminut. Pahin ongelma taisi olla se, että katto ja seinät olivat samalla värillä. Eli seinät eivät erottuneet katosta. Totesimme, että seiniä pitäisi maalata. Emme kuitenkaan päässeet lopputulokseen siitä, millä värillä ja mikä osa eteisen seinistä maalataan.
Lopulta ratkaisumme oli sisustussuunnittelija Anu Niemi Suunnittelutalo Niemi Oy:stä. Merjan FB-ryhmässä joku suositteli Anua.
Saimme Anulta edellisviikolla ehdotelman eteisen ehostamiseksi. Tyttöjen huoneiden ovien väliin hän oli suunnitellut Ikean BESTÅ-palikoista koostuvan ryhmän. Seinien sävyksi Anu ehdotti Tikkurilan PRO GREY 1923 -svyä.
Viime viikonloppuna haimmi Ikeasta kaappeja, koska BESTÅ-mallisto on muuttumassa ihan lähiaikoina. Eilen Säde ja Merja hakivat Oriveden Väristä maalia, kun kyläilylle tulossa ollut perhe peruuttikin visiittinsä aamulla. Pitihän tyhjä viikonloppu hyödyntää.
Sattuneesta syystä seiniä ei tarvinnut juuri tasoitella. Maalasin eilen illalla seinät kertaalleen ja tänään aamulla toistamiseen. Pieni pälyily osoitti, että kaksi maalauskertaa riittää ja niinpä naputtelin listat takaisin paikoilleen iltapäivällä.
Sävy istuu seiniin täydellisesti. Sävy tuntuisi olevan hyvin lähellä makuuhuoneissa käytettyä NCS S 1000-N:ää. Merja totesi seinistä, että ne näyttävät nyt siltä kuin olisivat aina olleetkin tuollaiset harmaat. Olen samaa mieltä, niin hyvin tuo toimii. Myös Ikean BESTÅ-rakennelma sopii tyyliimme. Emme olisi ikimaailmassa hakeneet mitään ratkaisua tuohon Ikeasta... Mutta hyvä siitä tuli. Suunnittelija piirteli tuohopn vielä yhden irrallisen yläkaapin avainkaapiksi. Harkitsemme vielä, laitammeko sitä paikalleen, vaiko emme.
Eteiseen tulee vielä tummanharmaa matto peilikaapin mitalle. Tässä yhteydessä voisinkin todeta, että kun suunnittelette talojanne, suunnitelkaa niihin tuulikaappi, jossa on kengille säilytyspaikka. Meilläkin se oli must have -listalla, mutta silti se jäi tekemättä. Nyt vähän harmittaa, kun kengissä tulee hiekkaa sisälle asti. Sehän kulkeutuu tuossa mukavasti, kun Siiri kipittelee omaan huoneeseensa.
Eteisen kattovalaisimissa on muuten vielä kellertävän väriset lamput. Korvaan ne tässä yhteydessä puhtaan valkoisella valolla. Olin suunnitellut päivänvalo -polttimoita, mutta Valotornista hankkimani Altalite -polttimoista on hajonnut jo kaksi, joten kalliiksi tulee. En oikein löytänyt netin syövereistä korvaavia järkevällä hinnalla. Bauhausista löytyi Airamin päivänvalopolttimoita, joskin nahkeasti niitäkin. Ostin testiin ledipolttimon, jonka RA oli vähän heikohko ja energiasäästöpolttimon, jonka RA oli parempi. Molemmat vaikuttavat ihan hyviltä. Energiasäästölamppu maksoi kympin luokkaa ja ledipolttimo n. 20 €. Kallis se on sekin, mutta halpa päivänvaloledipolttimoksi. Ajattelin korvata hajoavat Altalitet päivänvaloledipolttimoilla kriittisimmissä paikoissa. Muihin paikkoihin, kuten vessaan, taidan kokeilla puhtaan valkoisia ledipolttimoita. Niitä oli vähän paremmin tarjolla ja hintakin on kohtuullisempi (kuin päivänvaloissa).
| Pliisua on. Ovet katoavat seinään ja seinä ja katto on yhtä ja samaa tuubaa. |
Lopulta ratkaisumme oli sisustussuunnittelija Anu Niemi Suunnittelutalo Niemi Oy:stä. Merjan FB-ryhmässä joku suositteli Anua.
Saimme Anulta edellisviikolla ehdotelman eteisen ehostamiseksi. Tyttöjen huoneiden ovien väliin hän oli suunnitellut Ikean BESTÅ-palikoista koostuvan ryhmän. Seinien sävyksi Anu ehdotti Tikkurilan PRO GREY 1923 -svyä.
Viime viikonloppuna haimmi Ikeasta kaappeja, koska BESTÅ-mallisto on muuttumassa ihan lähiaikoina. Eilen Säde ja Merja hakivat Oriveden Väristä maalia, kun kyläilylle tulossa ollut perhe peruuttikin visiittinsä aamulla. Pitihän tyhjä viikonloppu hyödyntää.
Sattuneesta syystä seiniä ei tarvinnut juuri tasoitella. Maalasin eilen illalla seinät kertaalleen ja tänään aamulla toistamiseen. Pieni pälyily osoitti, että kaksi maalauskertaa riittää ja niinpä naputtelin listat takaisin paikoilleen iltapäivällä.
Sävy istuu seiniin täydellisesti. Sävy tuntuisi olevan hyvin lähellä makuuhuoneissa käytettyä NCS S 1000-N:ää. Merja totesi seinistä, että ne näyttävät nyt siltä kuin olisivat aina olleetkin tuollaiset harmaat. Olen samaa mieltä, niin hyvin tuo toimii. Myös Ikean BESTÅ-rakennelma sopii tyyliimme. Emme olisi ikimaailmassa hakeneet mitään ratkaisua tuohon Ikeasta... Mutta hyvä siitä tuli. Suunnittelija piirteli tuohopn vielä yhden irrallisen yläkaapin avainkaapiksi. Harkitsemme vielä, laitammeko sitä paikalleen, vaiko emme.
Eteiseen tulee vielä tummanharmaa matto peilikaapin mitalle. Tässä yhteydessä voisinkin todeta, että kun suunnittelette talojanne, suunnitelkaa niihin tuulikaappi, jossa on kengille säilytyspaikka. Meilläkin se oli must have -listalla, mutta silti se jäi tekemättä. Nyt vähän harmittaa, kun kengissä tulee hiekkaa sisälle asti. Sehän kulkeutuu tuossa mukavasti, kun Siiri kipittelee omaan huoneeseensa.
Eteisen kattovalaisimissa on muuten vielä kellertävän väriset lamput. Korvaan ne tässä yhteydessä puhtaan valkoisella valolla. Olin suunnitellut päivänvalo -polttimoita, mutta Valotornista hankkimani Altalite -polttimoista on hajonnut jo kaksi, joten kalliiksi tulee. En oikein löytänyt netin syövereistä korvaavia järkevällä hinnalla. Bauhausista löytyi Airamin päivänvalopolttimoita, joskin nahkeasti niitäkin. Ostin testiin ledipolttimon, jonka RA oli vähän heikohko ja energiasäästöpolttimon, jonka RA oli parempi. Molemmat vaikuttavat ihan hyviltä. Energiasäästölamppu maksoi kympin luokkaa ja ledipolttimo n. 20 €. Kallis se on sekin, mutta halpa päivänvaloledipolttimoksi. Ajattelin korvata hajoavat Altalitet päivänvaloledipolttimoilla kriittisimmissä paikoissa. Muihin paikkoihin, kuten vessaan, taidan kokeilla puhtaan valkoisia ledipolttimoita. Niitä oli vähän paremmin tarjolla ja hintakin on kohtuullisempi (kuin päivänvaloissa).
keskiviikko 21. tammikuuta 2015
Suunnitelmia vuodelle 2015
Viime viikonloppuna askartelin lainahakemuksen pankkiin. Tarkoitus oli vinkua rahoitus piharakennuksen toteuttamiseen. Hommahan on jo aluillaan, kun maassa on perustukset valmiina.
Tänään tuli pankista myönteinen päätös, joten tälle vuodelle tulikin yhtä jos toista askarreltavaa. Vähän tässä alkaa kaipailla ulkovarastoa. Tekninen tila alkaa pursuta tavaramäärästä, kun sinne on sullottua kaikkea tärkeää painepesurista tyttöjen polkupyöriin.
Vuosi 2015 alkaa siis tarjouskyselyillä. Budjettia varten minulla olikin jo piharakennuksesta kokonaisuudessaan tarjous pyydettynä. Pitää kysellä sen pitävyyttää tällä hetkellä ja kaipa sitä voisi muutaman vertailevankin kyselyn tehdä.
Joulun nurkilla meillä kävi sisustussuunnittelija ensi visiitillä. Ihan pyynnöstä. Olemme havainneet eteisen jääneen jotenkin puolittaiseksi, sekä toiminnallisuuden että erityisesti visuaalisuuden puolesta. Samoin kaipailimme vinkkejä olohuoneen sohvista (jotka vaihdetaan joskus hamassa tulevaisuudessa), olohuoneen sohvapöydästä ja olohuoneen / ruokailutilan verhoratkaisuista. Tänään suunnittelija esitteli alustavaa ehdotustaan meille. Hyvältä näytti suunnitelmat. Pahasti näyttää siltä, että joudun uudestaan maalaushommiin eteisessä jo näin varhaisessa vaiheessa. Eteisen valju värimaailma harmittaa sen verran, että tartun telaan kyllä ihan mielelläni.
Tänään tuli pankista myönteinen päätös, joten tälle vuodelle tulikin yhtä jos toista askarreltavaa. Vähän tässä alkaa kaipailla ulkovarastoa. Tekninen tila alkaa pursuta tavaramäärästä, kun sinne on sullottua kaikkea tärkeää painepesurista tyttöjen polkupyöriin.
Vuosi 2015 alkaa siis tarjouskyselyillä. Budjettia varten minulla olikin jo piharakennuksesta kokonaisuudessaan tarjous pyydettynä. Pitää kysellä sen pitävyyttää tällä hetkellä ja kaipa sitä voisi muutaman vertailevankin kyselyn tehdä.
Joulun nurkilla meillä kävi sisustussuunnittelija ensi visiitillä. Ihan pyynnöstä. Olemme havainneet eteisen jääneen jotenkin puolittaiseksi, sekä toiminnallisuuden että erityisesti visuaalisuuden puolesta. Samoin kaipailimme vinkkejä olohuoneen sohvista (jotka vaihdetaan joskus hamassa tulevaisuudessa), olohuoneen sohvapöydästä ja olohuoneen / ruokailutilan verhoratkaisuista. Tänään suunnittelija esitteli alustavaa ehdotustaan meille. Hyvältä näytti suunnitelmat. Pahasti näyttää siltä, että joudun uudestaan maalaushommiin eteisessä jo näin varhaisessa vaiheessa. Eteisen valju värimaailma harmittaa sen verran, että tartun telaan kyllä ihan mielelläni.
tiistai 9. joulukuuta 2014
Takuukorjaukset osa I: ledinauhat
Vuosi on asusteltu omassa talossa. Vuoden aikana ehtii korjailla yhtä ja toista raksailun aikana vähän toiella kädellä tehtyä. Vuoden aikana ehtii myös huomaamaan ne pienet asiat, jotka tekisi toisella tavalla, jos rakentaisi nyt. Mutta keskitytäänpä nyt niihin fiksailuihin.
Tämä ensimmäinen osa käsittelee ledinauhoilla tehtyä lisävalaistusta. Nauat ovat toimineet hyvin. Ihan pimeimpään aikaan niiden valo ei riitä pelkäksi valaistukseksi, mutta suurimman osan vuodesta ne riittävät mainiosti. Asentamani nauhat ovat suhteellisn pienitehoisia (12 V, 4,8 W/m). Alkujaankin näillä oli taroitus kokeilla nauhojen käyttökelpoisuutta valaistuksessa ajatuksella "jos eivät toimi, ne voi dumpata ilman hampaiden kiristelyä".
Olohuoneessa palkin kyljessä on pätkä nauhaa, jonka kyljessä kulkee toisen ikkunaseinän virtajohto. Laitoin johdon aikanaan kuumaliimalla kiinni, mitta liimaus petti ja johto alkoi reposottmaan listan välistä. Liimasin johdon uudestaan, mutta eipä liimaus kauaa kestänyt. Asia sai jäädä hautumaan.
Nyt sain viimein aikaiseksi tehdä asialle jotain. Päätin hoitaa kaksi asiaa samalla kertaa. Johdon korjaaminen ja ledinauhojen nostaminen listakuopasta enemmän esille, siten että valaisuteho kasvaa. Olen pitkän ajan saatossa kehitellyt asiaan ratkaisunkin, joka on tietysti niin yksinkertainen, että harmittaa. Harmittaa se, miksen heti tehnyt sitä näin.
Eli ledinauhan alle poikittain valkoinen puulista, joka on sahattu n. 17 mm leveäksi. Kaareva peitelista on 30 mm, joten nauha jää sen taakse vielä piiloon. Samalla korokelistan ja peitelistan väliin jää ura, josta ikkunaseinän virtajohto ei voi pudota.
Lopputulos on toimiva ja tyylikkäämmin toteutettu kuin alkuperäinen. Sehän on tietysti fiksailun perusedellytys. Ledinauha on nyt sen verran lähempänä peitelistan pintaa siten, että nauhanvalokuvio, eli yksittäiset ledit, ovat näkyvillä. 30 mm syvyydestä yksittäiset ledit näkee vain katsomalla suoraan alhaalta ylös.
Nyt olisi sitten viriteltävä loputkin nauhat samalla tavalla. Samalla saatan lisätä pienen pätkän nauhaa erkkerin seinille.
Tämä ensimmäinen osa käsittelee ledinauhoilla tehtyä lisävalaistusta. Nauat ovat toimineet hyvin. Ihan pimeimpään aikaan niiden valo ei riitä pelkäksi valaistukseksi, mutta suurimman osan vuodesta ne riittävät mainiosti. Asentamani nauhat ovat suhteellisn pienitehoisia (12 V, 4,8 W/m). Alkujaankin näillä oli taroitus kokeilla nauhojen käyttökelpoisuutta valaistuksessa ajatuksella "jos eivät toimi, ne voi dumpata ilman hampaiden kiristelyä".
Olohuoneessa palkin kyljessä on pätkä nauhaa, jonka kyljessä kulkee toisen ikkunaseinän virtajohto. Laitoin johdon aikanaan kuumaliimalla kiinni, mitta liimaus petti ja johto alkoi reposottmaan listan välistä. Liimasin johdon uudestaan, mutta eipä liimaus kauaa kestänyt. Asia sai jäädä hautumaan.
Nyt sain viimein aikaiseksi tehdä asialle jotain. Päätin hoitaa kaksi asiaa samalla kertaa. Johdon korjaaminen ja ledinauhojen nostaminen listakuopasta enemmän esille, siten että valaisuteho kasvaa. Olen pitkän ajan saatossa kehitellyt asiaan ratkaisunkin, joka on tietysti niin yksinkertainen, että harmittaa. Harmittaa se, miksen heti tehnyt sitä näin.
Eli ledinauhan alle poikittain valkoinen puulista, joka on sahattu n. 17 mm leveäksi. Kaareva peitelista on 30 mm, joten nauha jää sen taakse vielä piiloon. Samalla korokelistan ja peitelistan väliin jää ura, josta ikkunaseinän virtajohto ei voi pudota.
Lopputulos on toimiva ja tyylikkäämmin toteutettu kuin alkuperäinen. Sehän on tietysti fiksailun perusedellytys. Ledinauha on nyt sen verran lähempänä peitelistan pintaa siten, että nauhanvalokuvio, eli yksittäiset ledit, ovat näkyvillä. 30 mm syvyydestä yksittäiset ledit näkee vain katsomalla suoraan alhaalta ylös.
sunnuntai 23. marraskuuta 2014
Budjetti ja toteutuneet kustannukset
Budjetti ja kustannukset -osio on nyt päivitetty. Toivottavasti siitä on hyötyä rakentamista suunnitteleville.
Budjetista näkee, että joitain arvioituja kustannuksia on ylitetty aika roimastikin. Esimerkiksi maatöihin saa uppoamaan tonnin jos toisenkin. Toisaalta budjetti pysyi kasassa, kun esim. LVISA-töihin ja materiaaleihin meni aika tavalla vähemmän rahaa kuin oli suunniteltu.
Budjetoinnissa kannattaa pyrkiä realistisuuteen. Mitään kustannuksia ei kannata aliarvioida. Hyvä vastaava mestari auttaa budjetoinnissa ja nöyrimmän kiitoksen osoitankin omalleni.
Budjetista näkee, että joitain arvioituja kustannuksia on ylitetty aika roimastikin. Esimerkiksi maatöihin saa uppoamaan tonnin jos toisenkin. Toisaalta budjetti pysyi kasassa, kun esim. LVISA-töihin ja materiaaleihin meni aika tavalla vähemmän rahaa kuin oli suunniteltu.
Budjetoinnissa kannattaa pyrkiä realistisuuteen. Mitään kustannuksia ei kannata aliarvioida. Hyvä vastaava mestari auttaa budjetoinnissa ja nöyrimmän kiitoksen osoitankin omalleni.
torstai 20. marraskuuta 2014
Talo valmistui syyskuussa
Ensinnäkin. Kiitokset Samulille kommentista, jota ilman tätä postausta ei olisi tehty vieläkään. Suunnitteilla on ollut, mutta... noh... ei ole saanut aikaiseksi. Näissä viimeistelyhommissa on se ongelma, että valmista syntyy hiljalleen huomaamatta ja postauksen tekeminen muutaman kaideriman ruuvaamisesta ei tunnu mielekkäältä.
Otin alla olevat kuvat 28.9., joten jollain tasolla voisi kai julistaa, että talo valmistui syyskuussa 2014. Sen jälkeen sähkäri kävi vielä säätämässä automaatiota. Viimeistelyn ja huollon raja on kuitenkin häilyvä. Mutta niitä kuvia:
Otin alla olevat kuvat 28.9., joten jollain tasolla voisi kai julistaa, että talo valmistui syyskuussa 2014. Sen jälkeen sähkäri kävi vielä säätämässä automaatiota. Viimeistelyn ja huollon raja on kuitenkin häilyvä. Mutta niitä kuvia:
| Nykyään tikkaat on siististi telineessä seinällä, eikä kodinhoitohuoneen ovellakaan loju puutavaraa. |
| Kuva vakipaikalta. Siinähän se meidän ulkorakennus on :) |
Talo on valmis. Budjetti tuli alitettua, sillä talon lisänä ralentelin ulkorakennuksen perustukset ekstrana. Huono puoli on se, että nyt on raksarahat finaalissa ja ulkorakennus pitäisi taikoa jollakin ilveellä :) Taloa budejeoidessa ajattelin, että nipistän kustannuksista katoksen verran. Se olisi ollut mahdollista, mutta käytimme rahaa muutamin paikoin sellaisiin "haluamme panostaa tähän" -juttuihin. Mainittakoon näistä kyllppärin ja vessan laatat, saunan lasiseinä, alapohjan eristys ja talon viilennys. Viilennys on osoittanut jo tarpeellisuutensa, perustuksista ei tingitä ja kylppäri ja vessa ovat mainiota. Ei sis kaduta.
Tilanne on siis se, että pitäsi laskeskella ulkorakennuksen budettia, vonkua pankista rahaa ja suunnitella rakentamista. Ulkorakennuksen rakennesuunnitelmat ovat valmiina. Budjetin laskeskelin jo kesällä. Se pitäisi vain tarkastaa. Pankistakin kyselivät jo tarvettamme lisälainalle, mutta emme ole vielä saaneet aikaiseksi tehdä hakemusta. Tiedä sitten haluavatko oikeasti rahoittaa, vai oliko se vain varovainen tiedustelu talon valmiudesta.
Jatkolle on siis kaksi vaihtoehtoa. Ulkorakennuksen raksailu alkaa keväällä tai talon lopputarkastus pidetään keväällä ja ulkorakennus jätetään toistaiseksi tekemättä.
lauantai 27. syyskuuta 2014
Leikkimökki KAFFILA
Tytöt vaativat leikkimökkiä jo viime kesänä. Kierosti lupasin möksän vasta sitten, kun pihanurmi on istutettu. Valitettavasti vain sekin aika koitti ja pakkohan se oli lunastaa lupauksensa.
Merjalla oli tarkat kriteerit mökille. Piti olla parvi, riittävästi tilaa ja mökin piti noudattaa talon tyyliä. Aloin kaivella netistä ajatuksensiemeniä. Jostain löysin lausahduksen, että mökin pitäisi olla vähintään 3 x 3 metriä ja mökissä pitäisi aikuisen mahtua seisomaan. Nämä siksi, että mökissä mahtuu leikkimään hyvin ja myös aikuinen mahtuu leikkiin mukaan. Tämä oli jonkun mökkejä ja mökkisisustoja nikkaroivan puusepän ohje. Pienen tuumailun jälkeen havahduin siihen, ettei meidän pihaan sovi tällaista mökkiä sillä Merjan parvella höystettynä.
Siispä kaivelin lisää mökkimalleja. Lopulta vastaan tuli eräänlainen leikkikioski. Meidän tytöt pitävät kaffilaleikistä, joten miksikäs ei. Entä se koko sitten. Aloin kutistaa mökin pohjaa tuosta 3 x 3 metristä. Päädyin 2,1 x 2,1 metrin pohjaan, jossa on 0,7 x 2,1 metriä terassia. Kioskissahan terassi on tärkeässä osassa. Korkeudeksi valitsin noin 1,8 metriä harjalle ja 1,6 metriä takaseinälle.
Perustukset ja lattia
Jämäharkoilla lähdettiin liikkeelle, RUH-200. Kuoppa ja pohjalle vähän sepeliä.
Lattiarunko 45 x 120 mm ja nuo kaksi lattiavasaa 95 x 50. Talotekolta jäi monta laatikkoa 95 mm runkokonenauloja, joilla on kyllä kiva lyödä kaikkea kasaan. Käytin niitä siis tähänkin.
Mökin lattia Byggmaxin jatkettavaa lattialautaa. Erittäi mukavaa laittaa kiinni. Tuli nopeasti valmista ja nättiä jälkeä.
Runkotoimitus
Seinien runkopuuksi 42 x 73 mm mitallistettua puuta. Byggmaxin tarjonta oli aika kieroa, mutta sillä oli mentävä. Kyllähän se tuossa mökissä meni, mutta kivempi olisi tietysti rakennella suorasta.
Merja naureskeli näitä runkoelementtejä. On vaan varsin helppo tapa rakentaa seinät. Kuistin tolpat taitaa olla 73 x 73 mm liimapalkkia ja tuo ylä"palkki" on 45 x 95 mm höylätavaraa.
Yhdessä päivässä runko ja kattotuolit olivat kasattuna. Mutta tulikohan siitä liian korkea?
Ulkovuori
Leikkimökkiin riitti mukavasti talotoimituksen ylijäämätavarasta. Eipä paneelia sitten paljoa enää jäänytkään, mutta riitti hyvin. Myös ostamani ulkovuorinaulat riittivät juuri. Ei siis tarvinnut ostaa uutta täyttä laatikkoa.
Kattojuoksujen alapintaan laudoituksen alle kiinnitin hyttysverkkoa. Jos tällä saisi pidettyä ampparit poissa mökistä.
Työttöjen oli pakko päästä maalaamaan. Vähän tuo pensseli oli raskas Säteelle, mutta touhailu on tärkeintä.
Ikkunat
Tutkiskelun jälkeen löysin Rautiasta polykarbonaattilevyä, joka vaikutti järkevältä vaihtoehdolta pernteiselle lasille. Ikkunamateriaalin piti olla kevyttä ja kestävää, koska kioskiin piti tietysti tehdä avattava ikkuna.
Tein ikkunapuitteet 42 x 42 mm rimasta. Yhdelle sivulle ajoin sirkkelillä teränlevyisen noin 1 cm syvän uran.
Valmista tuli
Väriteema kopioitiin tietysti talosta.
Ovi on mukailtu talon etuovesta. Pitihän siihen sitten laittaa tuollainen oikea kahvakin. Taitaa olla jonkinlainen porttihaka. Ehkä vähän krouvi, mutta toisaalta ihan hauska.
Kioskiluukku.
Liekkimökin sisustuksesta voit lukaista Merjan blogista.
Sen kaiken alun arpomisen jälkeen sanoisin, että mökistä tuli juuri sopivan kokoinen. Tytöt ovat myös tykänneet ja leikkiä on riittänyt, vaikka en ole vielä ehtinyt nikkaroida sisälle suunnittelemaani leikkikeittiötä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)