Takapakkia olan takaa

Niin tuli kehuttua, että lupa pitäisi heltiä helposti. Tiistaina pääsuunnittelija lähetti sähköpostia, että kaavoitusarkkitehti ei puolla hakemusta ja rakennustarkastaja ei siten anna lupaa. Talo kun ei ole kaavan mukainen I 2/3. Olen sanaton. Juuri tämän välttämiseksi kysyin asiaa alussa rakennustarkastajalta ja näytimme suunnitelmia tarkastajalle kahteen otteeseen ennen luvan hakemista. Maanantaina pitää mennä palaveeraamaan kaavoitusarkkitehdin, rakennustarkastajan ja pääsuunnittelijan kanssa...

Paljoa paremmin ei mene pankkirintamalla. Tai mennyt vielä maanataina. Talotekon ensimmäinen lasku erääntyi viime perjantaina ja Kangasalan Säästöpankista ei sitten saatu lainapapereita kuntoon siihen mennessä. Onneksi meillä oli puskuria sen verran, että saimme laskun hoidettua. Tuskin olisivat Talotekolla hirveästi innostuneet, jos olisimme jättäneet maksamatta. Minulle soitettiin pankista maanataina iltapäivällä, että pitäisi mennä kirjoittamaan nimiä lainapapreihin, kun meillä kuulemma on erääntymässä joku talolasku. Näin päättyi pankkisuhteemme Kangasalan Aito Säästöpankin kanssa. Palvelun tasossa ei muutenkaan ole viime akoina kehumisen sijaa ollut, mutta jätetään suurempi vuodatus tekemättä.

Onko talohankkeemme siis ilman rahoitusta? Onneksi ei ole. Merja soitti Oriveden Osuuspankkiin viime perjantaina, kun homma oli jo selvästi mennyt puihin Säästöpankissa. Saimme ajan lainaneuvotteluihin samalle iltapäivälle ja saimme lainatarjouksen vielä samana iltana. Maanantaina saimme asian sovittua loppuun puhelimessa ja sähköpostilla ja eilen keskiviikkona kävimme allekirjoittamassa lainapaperit ja sopimassa pankkiasioiden siirtämisestä Oriveden Osuuspankille. Koko homma tuli hoidettua alle viikossa, kun Säästöpankissa asiaa vatvottiin syksystä alkaen. Suuri kiitos ja kumarrus vielä Oriveden suuntaan! Osoititte, että jossain sentään vielä oikeasti palvellaan asiakasta.

Jottei bloggaus menisi täydeksi itkemiseksi, kerron vielä eilisestä käynnistämme Oriveden Värissä. Kävimme sopimassa takan tilaamisesta. Lopulta meille siis tulee Kermansaven Kaltio grafiitin harmaana.

Hieman salaa haaveilin mustasta takasta (niin taisi Merjakin), mutta ajattelin, että se on liian hallitseva. Keittiöön tulee mustat alakaapit, joten ajattelin, että se voisi olla liikaa. Oriveden Värin Harri Tuomaala kuitenkin ehdotti grafiitin harmaata takkaa, koska se toisi yhtenäisen ilmeen olohuone-keittiö -akselille. Lisäksi hän ehdotti jotain voimakkaan väristä, mutta hillityn kuosista, tapettia olohuoneen työhuoneenvastaiselle seinälle. Lattiat tulevat vaaleiksi ja muut seinä valkoisiksi, joten kokonaisuus pysyy hallinnassa. Tilasta tulee kyllä hieno ja aivan varmasti meidän näköisemme! (Jos siis kunta vaan antaa luvan rakentaa sen, toim. huom.)

Harri esitteli meille laattoja ja lattiamateriaaleja, jotta voimme pohtia, mikä olisi meidän juttumme. Harri pääsi kyllä hienosti heti kärryille meidän maustamme, joten palaveri oli erittäin innostava. Mutta jauhetaan sisustuksesta lisää myöhemmin. Nyt pitää keskittyä lupa-asiaan ja toivottavasti saamme sen vielä jotenkin sovittua. Tulee iso itku, jos talon suunnittelu palautuu nollapisteeseen. Rehellisesti sanottuna en juuri nyt jaksaisi koko rulianssia alusta alkaen uudestaan.