keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Talokaupat

Tänään juhlistimme hääpäivää allekirjoittamalla sopimuspaperit Talotekon kanssa. Olemme siis virallisesti ottaneet seuraavan askeleen projektissamme.

Samalla käynnillä keskustelimme hieman ulkovuoren kevennyksistä ja takaseinän ikkunarivistä, eli pienen pienistä muotoseikoista. Välillä on ihan kiva vaan viilata yksityiskohtia, kun suurten linjojen vetäminen käy raskaaksi. Luonnostelimme talokauppiaan kanssa myös ulkorakennusta. Rakennuksen lupakuvat kuuluvat talokauppaan, mutta rakennuksesta tehdään muutoin oma erillinen sopimus myöhemmin taikka sitten sen rakentaminen toteutetaan jotenkin muuten.

tiistai 11. joulukuuta 2012

Lämmitysjärjestelmä

Lämmitysjärjestelmän piti olla rakentamisessa helpoin asia. Aikojen saatossa kyllästyessäni jatkuvasti nouseviin rivitaloasunnon lämmityskustannuksiin ajattelin, että jos joskus satumme rakentamaan kodin, se lämmitetään niin, että energian hinnan nousu vaikuttaa asumiseen mahdollisimman vähän. Lisäksi lämmitystavan tulisi olla helppokäyttöinen. Mielestäni maalämpö (tai paremminkin kalliolämpö) täyttää nämä kriteerit parhaiten. Kaukolämpö on helppohoitoinen, mutta altis kustannusten nousulle. Samoin suora sähkölämmitys. Sähkökaapelit lattiassa on myös rtkaisuna varsin joustamaton, eli lämmitysjärjestelmää ei silloin paljoa muutella. Siksi vesikiertoinen lattialämmitys hybridivaraajalla on itselle mielekkäämpi ratkaisu.

Kesän asuntomessuilla aloinkin sitten miettiä muita vaihtoehtoja. Näin jälkikäteen ajatellen messutarjontaan kannattaisi ehkä suhtautua kriittisemmin, koska siellä monella lienee tarkoitus esitellä mahdollisimman hienoja kilkkeitä. Messuilla tuli vastaan muutama aiemmin täysin vieras ratkaisu.
  • Ensimmäiseksi törmäsimme Savumaxin vesipiippuihin. Näissä savukaasujen lämpö kerätään piipussa kiertävään veteen ja kierrätetään hybridivaraajaan. Tämä vaikutti mielestäni yksinkertaisela ja järkevältä ratkaisulta. Niinpä pitkään tuumailin ratkaisuksi hybridivaraajaa + savumaxia. Mutta. Tarkemmin asiaa selviteltyäni havaitsin, että tämä on suhteellisen arvokas ratkaisu ja Savumax ei oikein yksin riitä talon lämmittämiseen. Käyttöveden sillä voisi toki saada hoidettua. Lisäksi Savumax toimisi parhaiten saunan piipussa, koska kiukaan savukaasut ovat paljon takan vastaavia kuumempia. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kiukaassa lämpö otetaan huonommin talteen kuin tavallisessa varaavassa takassa. Savumaxin lisäksi tuli vastaan vesitakka, joka myös oli itselleni täysin vieras vaihtoehto. Vesitakassa on mielestäni suunnilleen samat plussat ja miinukset Savumaxin kanssa. Kaikkiaan, takasta taitaa saada kustannustehokkaammaan yhdiselmällä tavallinen varaava takka ja poistoilmalämpöpumppu (PILP). Paljon on puuta poltettava molemmissa tapauksissa => vaatii harrastuneisuutta.
  • Myös hybridivaraaja (hybridikattila) oli itselleni täysin uusi käsite. Kuitenkin kyseessä on niinkin yksinkertainen asia, kuin lämmitysvaraaja, johon saadaan yhdistettyä (sähkön lisäksi) yksi tai useampi muu lämmönlähde. Käytännössä siis tuo Savumax olisi vaatinut hybridikattilan ja siihen olisin varmaan hifistellyt mukaan aurinkopaneelit. Tässä tapauksessa ajatuksena olisi ollut saada lämpöä talvella Savumaxista ja kesällä paneeleista. Käytännössä tämä yhdistelmä ainakin omalla kohdallani kaatui huonoon hyöty/kustannus-suhteeseen.
  • Sitten messuilla tuli vastaan Duventsin monierergialämpöpumppu (MELP). Tämä vehje on laajennettu poistoilmalämpöpumpu. Käytännössä lämpöä revitään poistoilman lisäksi muista lämmönlähteistä (vesitakka, aurinkopaneelit...). Duventsin esittelijä kehui olleensa maalämmön puolestapuhuja jo vuodesta -95. Hänen mielestään maalämpö on vain  liian järeä ratkaisu nykyisiin energiatehokkaisiin taloihin. Täytyy myöntää, että innostuin Duventsista myyntipuheiden perusteella. Laitteeseen saa kytkettyä ominaisuuksia varsin kattavasti. Lämpöä voidaan varastoida talon perstuksen alle, jäähdytys voidaan hoitaa esim. puutarhaan asennetulla maakierrolla ja laitteen hybridikattilaan voidaan kytkeä erinäinen määrä lämmityslaitteita. Tässä piilee osittain laitteen kompastuskivi. Laitteessa on helposti niin monta eri piiriä, että paketti alkaa mennä sekavaksi. Laitteelle (hybridikattila + PILP) tuli hintaa karkeasti kymppitonnin luokkaa, joten ei tuokaan ihan ilmaiseksi tule. Kun tuohon kytkee vaikkapa vesitakan ja aurinkopaneelit aletaan huidella maalämön hinnoissa. Tosin tuolla Duventsilla oheiskilkkeineen päästään nollaenergiatatasoon, jos se sattuu olemaan haaveena.
  • Tästä kaikesta hämmentyneenä aloin tutkiskella hybridikattiloita. Siinä sivussa löysin eräänlaisen välimallin ratkaisun - ilmavesilämpöpumpun. Kustannuksiltaan tämä ratkaisu on kuin maalämpö ilman porakaivoa. Rajoittavana tekijänä on myös käyttölämpötila. Mitä kylmempi ulkona on, sitä huonommin ulkoilmasta saa lämpöä talteen. Niinpä ilmavesilämpöpumpuissa on käytännössä pakkasraja (noin -20 astetta), jonka alle mentäessä pumpusta ei saada lämpöä irti ja lämmitys on hoidettava jotenkin muuten (esim. sähköllä tai takalla). No ei niitä paukkupakkaspäiviä niin hirveän montaa vuodessa ole, etteikö tälläkin pärjäisi. Mutta onhan se vähän hassua, jos päälämmitysjärjestelmä kyykistyy juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan. Ilmavesilämpöpumppu oli pitkään itselleni vaihtoehto numero yksi. Nyt se on varasijalla, jos kaikki ei mene nykyisten suunnitelmien mukaan.
  • Vielä tässä ohessa mietin pelkkää PILP:iä. tämä olisi ollut varteenotettava vaihtoehto, jos olisimme päätyneet talopaketissa Jetta-Taloon, joka tarjosi passiivirakennetta vuoden 2012 tilauksiin matalaenergiarakenteen hinnalla.
  • Lopulta olen päätymässä kuitenkin maalämpöön (kalliolämpöön). Kyselin kahdelta kaivoja tekevältä yritykseltä heidän kokemuksiaan alueeltamme. Vaikuttaisi siltä, että kallio voisi hyvinkin tulla vastaan 20 - 25 metrissä, jossa pohjatutkimuksen mukaan on vastassa joko moreeni tai kallio. Investoinneiltaan kalliimpi maalämpö voittaa ilmavesilämpöpumpun huolettomuudessa ja energiantuotossa pakkasilla.
Tässä ohessa olen hämmennellyt omaa päätäni seuraamalla E-lukuun ja passiivirakentamiseen liittyvää kiivasta keskustelua. Työn puolesta olen havainnut, että suomalainen rakentaminen on tällä hetkellä varsin kuralla. Rakentamisessa aika on päässyt määräävään asemaan ja samalla laatu on unohdettu kokonaan. Kuitenkin rakentamisen  kustannukset näyttävät kohoavan jatkuvasti. Mielestäni rakennusalalla vallitsee rakennusliikkeiden markkinat ja tämä ilmenee rakentajien ylimielisyytenä, hutilointeina ja ihan käsittämättömän huonona työnjälkenä. Tämä kaikki, yhdistettynä Suomen kostean koleaan ilmastoon, sopii niin kovin huonosti tiiviiseen rakentamiseen. Epäilen, että passiivirakentamisen suurimmat ongelmat tulevaisuudessa tulevat johtumaan rakennusvirheistä, eikä välttämättä niinkään pasiivirakenteen suoranaisesta huonoudesta. Sama peikko vaanii toki myös matalaenergiataloja. Jos esimerkiksi rakennettaessa talon rakenteet ja eristeet pääsevät kastumaan, ei kosteus pääse poistumaan tiiviin talon rakenteista talon valmistuttua. Tästä seuraa niitä kuuluisia hometaloja, joiden valmistamisesta ja sielunelämästä saatan mainita joskus toiste hieman lisää.

Mielestäni nollaenergiatason tavoittelu Suomen oloissa on järjetöntä. Muuttumaton tosiasia on, että kesällä on kuuma, talvella kylmä ja syksyllä sekä kesällä koleaa ja kosteaa. Kesällä energiaa tarvitaan viilennykseen, talvella lämmitykseen ja keväällä ja syksyllä kosteus saa ihmeitä aikaan, jollei ilmanvaihto pelaa. Näinpä omalla kohdallani mielekkäin ratkaisu on matalaenergiarakenne ja siihen helppohoitoinen sekä käyttökustannuksiltaan huokea lämmitysmuoto. Tärkeimpänä tekijänä talossamme tulee silti olemaan rakennusaikainen laatu, jota aion vaania silmä kovana. Katsotaan, miten onnistun tavoitteissani.

Todettakoon vielä tähän loppuun, että tämä lämmitysmuoto ja talorakenne on puhtaasti mielipidekysymys, johon jokaisen rakentajan on löydettävä oma ratkaisunsa. Tärkeintä on löytää kokonaisuus, joka on itselle mieluinen ja jonka voi perustella itselleen siten, että päätöksen kanssa voi elää tulevaisuudessakin.

perjantai 7. joulukuuta 2012

Talopaketti valittu!

Viime viikolla saimme viimeisenkin tarjouksen talopaketista. Pyysimme tarjoukset siis Trendikodilta, Jetta-Talosta ja Talotekolta. Kaikilla näillä on samantyyppinen seinärakenne, eli puutalo, jossa seinässä villa + spu, joka oli suunnittelumme lähtökohta. Mestari teki vertailun talopaketeista siten, että saimme hieman toisistaan eroavat sisällöt suunnilleen samalle viivalle. Trendikodin tarjouksessa oli yläkerta eristettynä, joten pyysin erikseen tarjouksen siten, että yläkertaa ei eristetä.

Suhteutetusti Talotekon tarjous oli huokein ja Trendikodin arvokkain. Mestari ehdotti, että kyselen Trendikodilta halukkuutta tarkistaa hintaa ja sovin tapaamiset Jetan ja Talotekon edustajien kanssa tälle viikolle niin, että hän tulee kanssani paikalle. Palaverien tarkoituksena oli käydä tarjoukset läpi siten, että olemme myyjän kanssa molemmat selvillä siitä, mitä se sisältää ja mitä ei.

Maanantaina kävimme Jetalla ja tänään Talotekolla. Jetta-Talon tarjous ei sitten ollutkaan niin selkeä kuin ensin näytti. Ei edes myyjälle. Palaverin jälkeen vastaava mestari totesikin, että olipa varsin huonosti valmistautunut talomyyjä. Kieltämättä palaveri antoi hyvin epävarman kuvan Jetta-Talon edustajasta ja tarjouksessa oli kummittelemassa ylimääräisiä siihen kuulumattomia asioita. Tämän päivän palaverimme sujui huomattavasti jämäkämmin ja Talotekolla tuttu asiantunteva ote oli tallella. Vastaava mestari havaitsi tosin yläkertavarauksen vaativan vielä tarkistuksen korkeuden puolesta, jotta yläkerran voi ihan oikeasti halutessaan rakentaa. Joka tapauksessa Taloteko oli toimittajista ainoa, joka oli miettinyt yläkerran toteutettavuutta ja huomioinut yläkertavarauksen esimerkiksi välipohjarakenteissa.

Meillä oli kyllä jo etukäteen varsin selvä mielipide siitä, mihin talotoimittajaan olemme kallistumassa (tai taisimme olla kallellaan jo aikoja sitten). Tämän viikon palaverit kuitenkin vahvistivat kuvan entistäkin selvemmäksi ja niinpä saatoin tämän päivän palaverimme päätteeksi todeta Talotekon myyjälle, että teemme kaupat heidän kanssaan. Viimein olemme siis saamassa projektiin vauhtia :) Tämän viikon palavereissa oli sekin hyvä puoli, että näin ja koin vastaavan mestarin hyödyn ihan käytännössä. Hän on kyllä luonut todella luotettavan ja jämäkän kuvan itsestään tähän mennessä.

Tähän loppuun voisin listata oman mielipiteemme eri toimittajien hyvistä ja huonoista puolista. Laitetaanpa mukaan kaikki toimijat, joiden kanssa olimme tekemisissä esisuunnittelun aikana.

Jetta-Talo:
+ Kotikonkaripalvelu sai meidät harkitsemaan omatoimirakentamista
+ Kotikonkarin kontakti (arkkitehti) auttoi meitä hahmottamaan unelmiemme kodin
+ Seinärakenne (spu-levy höyrynsulkuna) on järkevä
+ Laadukas talokirja, jossa paljon hyviä malleja (sieltä se Meidänkin talon malli löytyi)
+Aktiivinen ja kiinnostunut kotikonkari (talomyyjä)
+/- Jetta-Talolla on laadukas maine, joskin viimeisimmät huhut eivät ole niin mairittelevia
+/- Kotikonkarin osaava ote alussa muuttui hapuilevaksi tarjouskierroksella
- Perhossa sijaitseva talotehdas ei oikein sovi meidän ajatukseemme paikallisesta rakentamisesta
- Tarjouksen mukana tullut lisätietoja sisältänyt muistitikku oli sisällöltään sekava ja päivittämisen tarpeessa
- Tarjous oli hieman puutteellinen

Trendikodi:
+ Lähes paikallinen perheyritys
+ Erittäin laadukas rakenne, mm. seinärunko kertopuusta ja matalaenergiatason seinärakenne 70 mm spu-levyllä (muilla 40 mm)
+ Erittäin joustava toimitussisältö, tekevät vaikka kaiken tontin hankkimisesta sisustukseen asti. Vaihtoehtoisesti suppeampi toimitus onnistuu missä tahansa laajuudessa
+ Ovat kiinnostuneita asiakkaistaan
+ Loppuun asti ystävällinen myyjä
+/- Osaava talomyyjä, joka valitettavasti jäi pois yrityksen palveluksesta pian alkutapaamisen jälkeen
- Hinta

Taloteko:
+ Erittäin suopeasti hinnoiteltu suunnittelupalvelu
+ Osaava, luotettava ja miellyttävä talomyyjä (huh, mitä ylisanoja, mutta listaa voisi jatkaa vaikka miten pitkään)
+ Osasivat perustella omatoimirakentamisen järkevyyden
+ Ovat aidosti kiinnostuneita asiakkaistaan
+ Pienet hyvää mieltä tuottavat eleet (esim. ilmaiset messuliput, rauha tehdä päätöksiä, tuki suunnittelussa)
+ Hinta
+ Paikallisuus
+ Henkilökohtaisuus
+ Joustavuus ja kärsivällisyys
+/- Ehkä vähän hidas aikataulu joissain kohdissa (mutta johtuiko se sittenkin meistä?!)
- Eivät tarjoa passiivitasoista rakennetta
- Näkymätön ja tuntematon toimija
- Ei talokirjaa

Kastelli:
+ Tunnettuus
- Rakenne
- Heikko talokirja
- Käsittämättömän välinpitämätön myyjä
- Persoonaton
- Hajuton, mauton ja väritön

Dekotalo:
+ Asiallinen palvelu
+ Mahdollisuus tutustua puolivalmiiseen kohteeseen
- Persoonaton

Designtalo:
- Eivät ottaneet koskaan yhteyttä Asuntomessuilla jätetystä yhteydenottopyyntölomakkeesta huolimatta
- Persoonaton

torstai 6. joulukuuta 2012

(Pipari)talopaketin pystytys

Piparitontilla tapahtui tänään yhtä ja toista. Piparitalopaketiksi valikoitui Myllyn Paras. Piparitalon suunnitteli Antti, joka myös vastasi toteutuksesta allekirjoittaneen kanssa. Ikkunat ovat yksikerroksiset sokeriselektiivi-Tiina-ikkunat. Katemateriaalina on Katepalin sokerihuopa.

Puolen päivän aikaan alkoi taloelementtien teko.


Iltapäivällä alkoi pystytys.




Illan suussa oli sitten valmista.






Ensi vuonna tällainen talo nousee sitten meidän tontille.

Materiaalina oli:

  • 2 pkt Myllyn Paras pakastepiparitaikinaa
  • 2 pkt Iloinen keittiö sokerimassaa (katto)
  • Leipurisokeria (ikkunoihin, sulatetaan paistamisen yhteydessä)
  • 2 kpl maissileipää (Spu-levyt pihalla)